Etätyön pilotointi työttömyyskassassa: Etätyöskentelyn vai kutukset työntekijän työhyvinvointiin
Sinivuori, Janne (2022)
Sinivuori, Janne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067570
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Työttömyyskassa X:n etätyöpilotin vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksen taustalla on toimeksiantajan tahtotila tarjota etätyöskentelyn mahdollisuutta työntekijöilleen. Etätyön mahdollisuus on ollut toimeksiantajan työntekijöiden toiveena muutaman vuoden. Etätyö järjestettiin pilotointia käyttäen ja jakso kesti viisi kuukautta 1.11.2019–31.3.2020 välisenä aikana. Pilotointiin ja tutkimukseen osallistui 7 työsuhteessa olevaa henkilöä.
Tutkimusta rajattiin työhyvinvoinnin sisällä työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen sekä työ- ja vapaa-ajan väliseen erotteluun. Tutkimukseen ei kuulunut työtehokkuuteen liittyvät tekijät. Tutkimusta varten pilottiin osallistuneet henkilöt haastateltiin teemahaastattelua käyttäen maaliskuussa 2020 ja niistä saadut tulokset välitettiin toimeksiantajalle.
Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat etätyö, työhyvinvointi, työ- ja vapaa-aika sekä pilotointi. Etätyö tehdään muualla kuin toimeksiantajan normaalissa työskentelypaikassa. Työhyvinvointiin kuuluu turvallinen, terveellinen ja tuottava työ. Työaika on aikaa, jolloin henkilö on velvoitettu olemaan työnantajan käytettävissä ja vapaa-aika tämän ulkopuolinen aika. Pilotointi on tapa kokeilla tuotetta tai prosessi ennen viimeistä käyttöönottoa. Tutkimuksessa käsitellään tarkasti myös työsuhteen merkitystä ja syntyä, koska monia työhön liittyviä lakeja sovelletaan työsuhteiseen työhön.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena eli kvalitatiivisena. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään asioille syitä. Yleinen tapa kerätä laadulliseen tutkimuksen aineistoa on teemahaastattelut, jota käytetty tässä tutkimuksessa. Teemahaastatteluiden avulla saadaan aineistoa tutkimuskohteelta tutkittavasta aiheesta. Haastattelut usein litteroidaan analysointia varten. Analyysissä sisältöä luokitellaan tai teemoitetaan tutkimustuloksien saamiseksi.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että etätyöskentelyllä oli vaikutuksia työhyvinvointiin. Positiivisia vaikutuksia oli, että etätyö pystyi tarjoamaan rauhallisen työympäristön vaativien töiden tekoon. Etätyö myös rikkoi normaalia arkea ja toi osaltaan vaihtelua. Etätyö myös auttaa työ- ja vapaa-ajan yhdistämisessä, koska päivästä puuttuu työmatkat ja vapaa-ajan voi aloittaa välittömästi työpäivän päätteeksi. Työ- ja vapaa-aika osattiin pitää erillään, mutta toisaalta työsähköposteja luettiin tästä huolimatta myös lomalla. Työhyvinvointia vähentää vastaajien mukaan työpäivän tauotus, joka saattaa jäädä puutteelliseksi etänä. Tutkimuksesta ilmeni, että toimistolla tapahuvasta vuorovaikutuksesta ollaan valmiita vähentämään etänä saavutettavan työrauhan vuoksi.
Jatkotutkimusehdotus liittyy henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen ja samalla rauhaisan työympäristön takaamiseksi. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia antaa mahdollisuuden tutkia jatkotutkimusehdotusta.
Tutkimusta rajattiin työhyvinvoinnin sisällä työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen sekä työ- ja vapaa-ajan väliseen erotteluun. Tutkimukseen ei kuulunut työtehokkuuteen liittyvät tekijät. Tutkimusta varten pilottiin osallistuneet henkilöt haastateltiin teemahaastattelua käyttäen maaliskuussa 2020 ja niistä saadut tulokset välitettiin toimeksiantajalle.
Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat etätyö, työhyvinvointi, työ- ja vapaa-aika sekä pilotointi. Etätyö tehdään muualla kuin toimeksiantajan normaalissa työskentelypaikassa. Työhyvinvointiin kuuluu turvallinen, terveellinen ja tuottava työ. Työaika on aikaa, jolloin henkilö on velvoitettu olemaan työnantajan käytettävissä ja vapaa-aika tämän ulkopuolinen aika. Pilotointi on tapa kokeilla tuotetta tai prosessi ennen viimeistä käyttöönottoa. Tutkimuksessa käsitellään tarkasti myös työsuhteen merkitystä ja syntyä, koska monia työhön liittyviä lakeja sovelletaan työsuhteiseen työhön.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena eli kvalitatiivisena. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään asioille syitä. Yleinen tapa kerätä laadulliseen tutkimuksen aineistoa on teemahaastattelut, jota käytetty tässä tutkimuksessa. Teemahaastatteluiden avulla saadaan aineistoa tutkimuskohteelta tutkittavasta aiheesta. Haastattelut usein litteroidaan analysointia varten. Analyysissä sisältöä luokitellaan tai teemoitetaan tutkimustuloksien saamiseksi.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että etätyöskentelyllä oli vaikutuksia työhyvinvointiin. Positiivisia vaikutuksia oli, että etätyö pystyi tarjoamaan rauhallisen työympäristön vaativien töiden tekoon. Etätyö myös rikkoi normaalia arkea ja toi osaltaan vaihtelua. Etätyö myös auttaa työ- ja vapaa-ajan yhdistämisessä, koska päivästä puuttuu työmatkat ja vapaa-ajan voi aloittaa välittömästi työpäivän päätteeksi. Työ- ja vapaa-aika osattiin pitää erillään, mutta toisaalta työsähköposteja luettiin tästä huolimatta myös lomalla. Työhyvinvointia vähentää vastaajien mukaan työpäivän tauotus, joka saattaa jäädä puutteelliseksi etänä. Tutkimuksesta ilmeni, että toimistolla tapahuvasta vuorovaikutuksesta ollaan valmiita vähentämään etänä saavutettavan työrauhan vuoksi.
Jatkotutkimusehdotus liittyy henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen ja samalla rauhaisan työympäristön takaamiseksi. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia antaa mahdollisuuden tutkia jatkotutkimusehdotusta.