Asiakkaan yksilöllisen tarpeen kirjaaminen kotihoidon palvelusuunnitelmaan RAI-arvioinnin pohjalta
Sorjamaki, Katri (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205077774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205077774
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kuvata RAI-arvioinnin sisällön kirjautumista kotihoidon palvelusuunnitelmaan ja kehittää kirjaamista siten, että RAI-arvioinnin hyödynnettävyys paranee. Työssä perehdyttiin siihen, miten RAI-arviointi on kirjattu palvelusuunnitelmaan, silloin kun kotihoidon palvelut perustuvat RAI-arvioinnin tuloksiin. Samalla tutkittiin, mitkä asiat olennaisesti vaikuttavat RAI-arviointiin ja sen tuloksiin palveluja järjestettäessä. Aineisto on kerätty valmiista kotihoidon palvelusuunnitelmista sekä teemapohjaisesta ryhmähaastattelusta.
Kehittäminen toteutettiin toimintatutkimuksena Sastamalan terveys- ja sosiaalipalvelujen Ikäihmisten avohoidon asiakasohjauksessa. Asiakasohjaajat laativat kotihoidon ensimmäisen palvelusuunnitelman ja kirjaavat siihen asiakkaan RAI-tulokset. Tutkimuksessa selvisi, että tärkeä osa arvioinnin kirjaamisessa on sen luotettavuus. Luotettavuuteen vaikuttavat mm. asiakasohjaajan RAI-taidot, vuorovaikutustilanne, asiakkaan taidot, läheiset, mittarien analysointitaidot ja ammattitaito. RAI-arviointia tulee sitä palvelusuunnitelmaan kirjatessa tutkimuksen mukaan avata sanallisesti, jotta asiakas ja hoitajat sen paremmin ymmärtävät ja pystyvät hyödyntämään sen tuloksia. Tulokset tulee avata kokonaisvaltaisesti, jotta arviointia on mahdollista käyttää tukena myös voimavaroja ja tavoitteita määritettäessä sekä asiakkaan tarpeita ratkottaessa.
Kehittämisen tuloksena voidaan todeta, että RAI-arvioinnin hyödyntäminen analysoimalla tuloksia paremmin on tärkeää. Sitä tulisi käyttää mittarin tavoin, eli apuna silloin kun etsitään vastauksia palvelujen suunnittelussa tai hoitotyössä vastaan tuleviin kysymyksiin. RAI:n kokonaisvaltaisuuden vuoksi sen käyttö laajalla sektorilla vähentää rinnakkaisten mittarien tarvetta ja lisää vertailukelposuutta ja sitä kautta parantaa samalla näyttöön perustuvaa toimintaa
Kehittäminen toteutettiin toimintatutkimuksena Sastamalan terveys- ja sosiaalipalvelujen Ikäihmisten avohoidon asiakasohjauksessa. Asiakasohjaajat laativat kotihoidon ensimmäisen palvelusuunnitelman ja kirjaavat siihen asiakkaan RAI-tulokset. Tutkimuksessa selvisi, että tärkeä osa arvioinnin kirjaamisessa on sen luotettavuus. Luotettavuuteen vaikuttavat mm. asiakasohjaajan RAI-taidot, vuorovaikutustilanne, asiakkaan taidot, läheiset, mittarien analysointitaidot ja ammattitaito. RAI-arviointia tulee sitä palvelusuunnitelmaan kirjatessa tutkimuksen mukaan avata sanallisesti, jotta asiakas ja hoitajat sen paremmin ymmärtävät ja pystyvät hyödyntämään sen tuloksia. Tulokset tulee avata kokonaisvaltaisesti, jotta arviointia on mahdollista käyttää tukena myös voimavaroja ja tavoitteita määritettäessä sekä asiakkaan tarpeita ratkottaessa.
Kehittämisen tuloksena voidaan todeta, että RAI-arvioinnin hyödyntäminen analysoimalla tuloksia paremmin on tärkeää. Sitä tulisi käyttää mittarin tavoin, eli apuna silloin kun etsitään vastauksia palvelujen suunnittelussa tai hoitotyössä vastaan tuleviin kysymyksiin. RAI:n kokonaisvaltaisuuden vuoksi sen käyttö laajalla sektorilla vähentää rinnakkaisten mittarien tarvetta ja lisää vertailukelposuutta ja sitä kautta parantaa samalla näyttöön perustuvaa toimintaa