Närståendevårdares behov av information och stöd vid omhändertagande av ens partner med demens : “man försöker att leva normalt, fast man vet att det inte riktigt går..”
Svenns, Victoria (2022)
Svenns, Victoria
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067605
Tiivistelmä
Dementiaan tai muihin muistihäiriöihin sairastuvien määrä kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti. Useimpia muistisairaita ihmisiä hoitaa kotona heidän puolisonsa omaishoitajana. Dementia ei koske vain häntä joka on saanut dementian, vaan myös hänen omaisiaan.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä tietoa ja tukea omaishoitaja tarvitsee, kun hänen kumppaninsa sairastuu dementiaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kokevatko he itse saaneensa riittävästi tietoa ja tukea omalta kotikunnaltaan. Omaishoitajana toimiminen voi olla varsin haastavaa ja stressaavaa, joten tutkimuksen kirjoittaja on myös päättänyt selvittää, miten omaishoitaja tekee ylläpitää motivaatiota.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Aineisto analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Haastatteluun osallistui neljä informanttia, joilla kaikilla oli kokemusta dementoituneen kumppaninsa lähisukulaisista. Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Aaron Antonovskin teoriaa KASAM, mikä tarkoittaa kontekstin tunnetta.
Tulokset osoittavat, että omaishoitajan on saatava tietoa dementiasairaudesta ja tietoa siitä, mitä omaisten hoitaminen sisältää, voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi. Ammattilaisten, vertaistukiryhmien ja heidän omien sukulaistensa tuki oli tärkeässä roolissa arjen hallinnassa. Omaishoitajan omat sukulaiset ja tuttavat ovat myös erittäin tärkeitä siinä, kuinka he löytävät vahvan motivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä tietoa ja tukea omaishoitaja tarvitsee, kun hänen kumppaninsa sairastuu dementiaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kokevatko he itse saaneensa riittävästi tietoa ja tukea omalta kotikunnaltaan. Omaishoitajana toimiminen voi olla varsin haastavaa ja stressaavaa, joten tutkimuksen kirjoittaja on myös päättänyt selvittää, miten omaishoitaja tekee ylläpitää motivaatiota.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Aineisto analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Haastatteluun osallistui neljä informanttia, joilla kaikilla oli kokemusta dementoituneen kumppaninsa lähisukulaisista. Teoreettisena lähtökohtana käytettiin Aaron Antonovskin teoriaa KASAM, mikä tarkoittaa kontekstin tunnetta.
Tulokset osoittavat, että omaishoitajan on saatava tietoa dementiasairaudesta ja tietoa siitä, mitä omaisten hoitaminen sisältää, voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi. Ammattilaisten, vertaistukiryhmien ja heidän omien sukulaistensa tuki oli tärkeässä roolissa arjen hallinnassa. Omaishoitajan omat sukulaiset ja tuttavat ovat myös erittäin tärkeitä siinä, kuinka he löytävät vahvan motivaation löytämisessä ja ylläpitämisessä.