Framer osana sovelluskehitystä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, että voisiko Framerilla tehtyjä prototyyppejä hyödyntää suoraan React-sovelluksessa ja siten nopeuttaa sovelluskehityksen prosessia. Framer työkaluna voisi olla toimeksiantajalle hyvä vaihtoehto siinäkin mielessä, koska sen avulla voidaan helposti suunnitella vuorovaikutteisia käyttöliittymiä. Tätä ominaisuutta toimeksiantaja pitää erittäin tärkeänä.

Tutkimusta tehdessä tutustuttiin ensin käyttöliittymäsuunnittelun teoriaan kirjallisuuden kautta. Toimeksiantajalta saatiin myös asiantuntijahaastattelu, jonka sanoma oli samankaltaista, kuin mitä kirjallisuuslähteet kertoivat. Lopuksi tehtiin vielä produktiivista tutkimusta rakentamalla Frameriin vuorovaikutteisia komponentteja ja testaamalla niiden tuomista React-sovellukseen.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, että Framer on vielä kehitysvaiheessa, eikä komponenttien tuominen osaksi React-sovellusta ollut ongelmatonta. Selvisi myös, että vain itse ohjelmoidun komponentin tuominen onnistui molemmilla saatavilla olevista tavoista, joko koodia kopioimalla tai suoraan tuomalla komponentti Framerin import-lauseella. Havaittiin myös, että tuominen onnistui React-sovellukseen, joka käyttää Next.js-frameworkia.

Johtopäätöksenä on se, että Framer ei tällä hetkellä ehkä ole vielä täysin valmis työkalu sovelluskehityksen nopeuttamiseen ilman ohjelmointia. Sen sijaan on kuitenkin mahdollista, että ohjelmistokehittäjät loisivat Frameriin oman kirjaston, jota voisi käyttää kaikissa projekteissa pohjana ja näiden komponenttien koodeja voisi sitten kopioida suoraan React-sovellukseen. Tämän toteuttaminen vaatisi aikaa, joten pikaiseksi ratkaisuksi ohjelmoinnin nopeuttamiseen siitä ei ole, vaan mahdolliset hyödyt tulisivat ajansaatossa, kun omaa komponenttikirjastoa uudelleen käytetään.

Frameriin kohdistuva produktiivinen tutkimus on toteutettu internetistä vapaasti saatavilla olevien lähteiden opastamana. Framerille olisi ollut myös maksullinen opaskirja, josta olisi voinut ehkä saada vielä syvemmin tietoa eri ominaisuuksista. On myös huomattava, että Frameria kehitetään koko ajan, joten tämän tutkimustyön tulokset tulevat todennäköisesti vanhentumaan varsin pian uusien ominaisuuksien tullessa käyttöön. Toimeksiantaja pystyy kuitenkin miettimään jo näiden tietojen perusteella mahdollista seuraavaa askelta Framerin käytössä osana sovelluskehitystä.