”Jos on ite väsynyt niin ei oikein jaksa ohjata”: hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista opiskelijoiden harjoittelun ohjauksen aikana operatiivisilla vuodeosastoilla
Pollari, Henna; Värinen, Riikka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097981
Tiivistelmä
Opiskelijoiden harjoittelun ohjaus on osa hoitajan työnkuvaa opetussairaalassa. Kehittämistyön kohteeksi valittiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiiviset vuodeosastot, koska kirurgisen potilaan hoitotyön harjoittelu on yksi ensimmäisistä harjoitteluista sairaanhoitajakoulutuksen aikana. Opiskelijamäärät osastoilla ovat lisääntymässä ja tulevaisuudessa on tärkeää tarjota laadukasta ohjausta, mutta huomioida sen lisäksi ohjaajana toimivan hoitajan työssä jaksaminen harjoittelun aikana.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista opiskelijan harjoittelun ohjauksen aikana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivisella toiminta-alueella. Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä organisaation ja työntekijöiden tietoa hoitajien työhyvinvoinnista opiskelijaohjauksen laadun tukemiseksi. Opiskelijoiden kokemukset harjoittelujaksoista pääsevät kuuluviin CLES-palautteiden kautta, mutta monesti harjoittelua ohjaavien hoitajien kokemuksia ei tiedetä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sähköistä kyselyä, negatiivista aivoriihtä ja SWOT-analyysia. Ohjaajientyöhyvinvoinnin todettiin vaikuttavan opiskelijan harjoittelun ohjaukseen sekä opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymiseen. Organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota ohjaajien työhyvinvointiin, jotta voitaisiin tuottaa laadukasta opiskelijaohjausta. Kehittämistyössä nousi esiin muun muassa seuraavia ohjaajien työhyvinvointia tukevia tekijöitä: ohjaajien vaihtuvuuden huomioiminen, tuen lisääminen ohjaajille, ohjausresurssien lisääminen, opiskelijan motivoituminen sekä ohjauspalkkioiden kohdentaminen ohjaustyöhön.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista opiskelijan harjoittelun ohjauksen aikana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivisella toiminta-alueella. Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä organisaation ja työntekijöiden tietoa hoitajien työhyvinvoinnista opiskelijaohjauksen laadun tukemiseksi. Opiskelijoiden kokemukset harjoittelujaksoista pääsevät kuuluviin CLES-palautteiden kautta, mutta monesti harjoittelua ohjaavien hoitajien kokemuksia ei tiedetä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sähköistä kyselyä, negatiivista aivoriihtä ja SWOT-analyysia. Ohjaajientyöhyvinvoinnin todettiin vaikuttavan opiskelijan harjoittelun ohjaukseen sekä opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymiseen. Organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota ohjaajien työhyvinvointiin, jotta voitaisiin tuottaa laadukasta opiskelijaohjausta. Kehittämistyössä nousi esiin muun muassa seuraavia ohjaajien työhyvinvointia tukevia tekijöitä: ohjaajien vaihtuvuuden huomioiminen, tuen lisääminen ohjaajille, ohjausresurssien lisääminen, opiskelijan motivoituminen sekä ohjauspalkkioiden kohdentaminen ohjaustyöhön.