ITSENSÄ JOHTAMINEN JA PROSESSIN KEHITTÄMINEN KIERTOTALOUSRAHOITUKSEN PILOTISSA
Kuusela, Satu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126714
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126714
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää, mitä työntekijän itsensä johtamista tukevia tekijöitä tiimistä nousee esille kiertotalousrahoituspilotissa. Pyrkimyksenä on myös havaita kehittämiskohteita, joita voitaisiin tehdä tutkimuksella näkyväksi ja hyödyntää jatkossa muun muassa erityyppisten uusien rahoituksien pilotoinneissa. Itsensä johtamista on määritelty itseen kohdistuvaksi vaikuttamisprosessiksi, joka sisältää suoriutumiseen tarvittavan itseohjautuvuuden ja itsemotivaation.
Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen menetelmä, jossa kerätään aineistoa kyselylomakkeella ja sen pohjalta haastattelemalla. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, koska sen avulla voidaan kuvata tässä kiertotalousrahoitus-pilotissa asiatuntijan oman kokemuksen suhdetta muiden kokemukseen. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tarkoitus ei ole todistaa jotain olettamusta, vaan tuottaa uskottavaa uutta tietoa organisaation käyttöön.
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin sähköpostilla lomakekysely kiertotalousrahoituspilottiin osallistuneille. Lomakekyselyn analysoinnin tuloksena saatiin kysymykset liittyen seuraavaan vaiheeseen, rahoituskäsittelijöiden ryhmäteemahaastatteluun, joka toteutettiin Teams-sovelluksella.
Tutkimuksen tuloksena saatiin kehittämiskohteita seuraaviin uusiin rahoituspilotteihin. Miten tiimiydytään tehokkaammin uuden asian ympärille? Lisäksi havaittiin, että arvostus ja luottamus koetaan merkittävimpinä asioina itsensä johtamiseen liittyen. Nyt tiedetään, miten luottamus ja arvostus tässä rahoituspilotissa rakentuivat, keneltä niitä erityisesti odotetaan, ja millä tavoin. Jatkossa näitä esille tulleita asioita voidaan parantaa tutkimuksen kehittämisehdotuksia hyväksi käyttäen. Lisäksi saatiin Business Finlandin rahoitusprosessiin yleisemminkin liittyvä kehittämisehdotus asiantuntijoiden työajankäyttöön liittyen.
Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen menetelmä, jossa kerätään aineistoa kyselylomakkeella ja sen pohjalta haastattelemalla. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, koska sen avulla voidaan kuvata tässä kiertotalousrahoitus-pilotissa asiatuntijan oman kokemuksen suhdetta muiden kokemukseen. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tarkoitus ei ole todistaa jotain olettamusta, vaan tuottaa uskottavaa uutta tietoa organisaation käyttöön.
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin sähköpostilla lomakekysely kiertotalousrahoituspilottiin osallistuneille. Lomakekyselyn analysoinnin tuloksena saatiin kysymykset liittyen seuraavaan vaiheeseen, rahoituskäsittelijöiden ryhmäteemahaastatteluun, joka toteutettiin Teams-sovelluksella.
Tutkimuksen tuloksena saatiin kehittämiskohteita seuraaviin uusiin rahoituspilotteihin. Miten tiimiydytään tehokkaammin uuden asian ympärille? Lisäksi havaittiin, että arvostus ja luottamus koetaan merkittävimpinä asioina itsensä johtamiseen liittyen. Nyt tiedetään, miten luottamus ja arvostus tässä rahoituspilotissa rakentuivat, keneltä niitä erityisesti odotetaan, ja millä tavoin. Jatkossa näitä esille tulleita asioita voidaan parantaa tutkimuksen kehittämisehdotuksia hyväksi käyttäen. Lisäksi saatiin Business Finlandin rahoitusprosessiin yleisemminkin liittyvä kehittämisehdotus asiantuntijoiden työajankäyttöön liittyen.