Hoitohenkilöstön genomikoulutus, integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Sauna-aho, Eriika; Siltakorpi, Roosa (2022)
Sauna-aho, Eriika
Siltakorpi, Roosa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097870
Tiivistelmä
Genomitietoa eli ihmisen koko perimästä saatavaa tietoa tullaan hyödyntämään hoitotyössä yhä enemmän. Terveydenhuollon ammattilaisten osaamista genomitietoon tulee vahvistaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista genomikoulutusta hoitohenkilökunnalle on järjestetty. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, minkälaisin menetelmin hoitohenkilöstö on saanut genomikoulutusta ja minkälainen sisältö koulutuksissa on ollut sekä miten koulutukset on koettu. Opinnäytetyö on toteutettu integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, aineisto haettiin PubMed, CINAHL ja Scopus -tietokannoista. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Tulokset on analysoitu deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Genomikoulutusmenetelmänä oli käytetty hybridikoulutusta neljässä tutkimuksessa, täysin verkossa tapahtuva koulutus oli kolmessa tutkimuksessa ja kahden tutkimuksen koulutus toteutui läsnä toteutuksena. Neljässä koulutuksessa oli hyödynnetty Knowlesin teoriaa aikuisista oppijoina, se auttoi suunnittelemaan koulutukset niin, että koulutuksissa huomioitiin aikuisten erilainen oppimistapa. Osassa koulutuksista oli käytetty ennen genomikoulutusta ennakkotehtäviä tai esikyselyä, joilla johdateltiin oppijat aiheeseen. Tutkimuskissa todettiin hybridikoulutukset hyväksi ja toimivaksi menetelmäksi, opintoja voi tehdä verkossa itselle sopivana aikana, omaan oppimistahtiin. Online opintoja vahvistettiin läsnäololuennoilla, joissa aihetta syvennettiin. Yksittäinen läsnäolo seminaari koettiin riittämättömäksi hoitohenkilöstön genomikoulutukselle. Osassa genomikoulutuksista oli käytetty erilaisia ryhmätöitä, interaktiivisia työpajoja aiheen syventämiseen. Kahdessa tutkimuksessa oli nimetty genomivastaava, joka auttoi kurssiin liittyvissä kysymyksissä ja genomitiedon integroimisessa kliiniseen työhön.
Johtopäätöksenä voitiin havaita, että hoitohenkilöstön koulutuksessa tulee huomioida aikuinen oppijana ja työelämän yhteensovittaminen. Monipuoliset hybridimuotoiset koulutukset antavat joustavuutta koulutukseen ja mahdollistavat hoitohenkilöstön kouluttautumisen paremmin. Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää työssä olevien hoitajien genomitietoa ja asenteita genomitietoon liittyen, sekä hoitotyön johtajien ja esimiesten asenteita. Tärkeää olisi selvittää miten Suomessa genomitieto saadaan integroitua perusterveydenhuolloin hoitotyöhön.
Genomikoulutusmenetelmänä oli käytetty hybridikoulutusta neljässä tutkimuksessa, täysin verkossa tapahtuva koulutus oli kolmessa tutkimuksessa ja kahden tutkimuksen koulutus toteutui läsnä toteutuksena. Neljässä koulutuksessa oli hyödynnetty Knowlesin teoriaa aikuisista oppijoina, se auttoi suunnittelemaan koulutukset niin, että koulutuksissa huomioitiin aikuisten erilainen oppimistapa. Osassa koulutuksista oli käytetty ennen genomikoulutusta ennakkotehtäviä tai esikyselyä, joilla johdateltiin oppijat aiheeseen. Tutkimuskissa todettiin hybridikoulutukset hyväksi ja toimivaksi menetelmäksi, opintoja voi tehdä verkossa itselle sopivana aikana, omaan oppimistahtiin. Online opintoja vahvistettiin läsnäololuennoilla, joissa aihetta syvennettiin. Yksittäinen läsnäolo seminaari koettiin riittämättömäksi hoitohenkilöstön genomikoulutukselle. Osassa genomikoulutuksista oli käytetty erilaisia ryhmätöitä, interaktiivisia työpajoja aiheen syventämiseen. Kahdessa tutkimuksessa oli nimetty genomivastaava, joka auttoi kurssiin liittyvissä kysymyksissä ja genomitiedon integroimisessa kliiniseen työhön.
Johtopäätöksenä voitiin havaita, että hoitohenkilöstön koulutuksessa tulee huomioida aikuinen oppijana ja työelämän yhteensovittaminen. Monipuoliset hybridimuotoiset koulutukset antavat joustavuutta koulutukseen ja mahdollistavat hoitohenkilöstön kouluttautumisen paremmin. Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää työssä olevien hoitajien genomitietoa ja asenteita genomitietoon liittyen, sekä hoitotyön johtajien ja esimiesten asenteita. Tärkeää olisi selvittää miten Suomessa genomitieto saadaan integroitua perusterveydenhuolloin hoitotyöhön.