Älylaitteiden pedagogiikkaa 0-3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä yksityisen päiväkotiketjun kanssa. Kyseessä oli määrällinen tutkimus, jossa e-kyselylomakkeella kerättiin vastauksia 0–3-vuotiaiden ryhmissä työskenteleviltä aikuisilta. Vastauksia tuli yhteensä 39, ja niitä avataan työssä kuvioiden ja taulukoiden avulla sekä vertailemalla tunnuslukuja, kuten keskiarvoa ja keskihajontaa.

Työn tarkoituksena oli kartoittaa yksityisen päiväkotiyrityksen 0–3-vuotiaiden ryhmissä tapahtuvaa älylaitteiden käyttöä ja sen pedagogiikkaa. Tavoitteena oli tuottaa yritykselle tietoa lapsiryhmien älylaitteiden käytöstä sekä työntekijöiden asenteesta ja osaamisesta. Älylaitteiden pedagogiikkaa pohjustetaan tekstissä teorialla laaja-alaisesta osaamisesta, monilukutaidosta ja tieto- ja viestintäteknisestä osaamisesta.

Ensimmäinen tutkimuskysymys koski ryhmien käytössä olevia älylaitteita, joista yleisimmät olivat tabletti, älypuhelin ja tietokone. Aikuisten aika laitteella kului yhteydenpitoon ja toiminnan suunnitteluun. Aikuisten käyttämä laite oli yleensä älypuhelin tai tietokone. Lapsilla yleistä oli musiikin kuuntelu sekä videoiden ja kuvien katselu tabletilla. Toinen tutkimuskysymys koski pedagogiikan toteutumista älylaitteiden käytössä, jota kartoitettiin Likert-kysymysten avulla. Kyselystä saadun kokonaiskuvan perusteella vastaajien ryhmissä lasten älylaitteiden käyttö oli vähäistä, mutta yleisesti asenne laitteita kohtaan oli myönteinen. Työn liitteenä on vastaukset kolmanteen tutkimuskysymykseen, joka koskee vastaajien parhaita ideoita älylaitteiden käyttöön.

Vastausten määrä kyselyyn ei anna kattavaa kuvaa 0–3-vuotiaiden ryhmien älylaitteiden käytöstä. Työstä olisi kuitenkin kiinnostavaa ottaa rajauksia, joista voisi tehdä uuden tutkimuksen, esimerkiksi sukupuolisen tasa-arvon toteutuminen älylaitteiden käytössä varhaiskasvatuksessa. Yleisesti varhaiskasvatuksessa asenne älylaitteita kohtaan voi rajoittua olettamuksiin pelaamisesta tai musiikin kuuntelusta, mutta laitteiden avulla voidaan tehdä luovasti paljon muutakin.

The purpose was to collect information about smart devices in early childhood education. The information collected consisted of the device itself, how it was used and whether the activity was pedagogical. The objective was to produce information about child groups´ smart device usage and examine early childhood education personnel’s attitude about the devices.

The data in this quantitative study were collected through electronic questionnaire from the personnel working in early childhood education groups for 0-3-year-old children. The sample consisted of 39 employees. The data were analyzed using different quantitative analyses, such as comparing arithmetic means and standard deviation.

The respondents stated that children aged 0-3 in early childhood education did not use smart devices much, but adults have positive attitude about devices, and almost everyone who replied to the questionnaire, had enough skills to use different smart devices.

There were too little answers to say for sure, how much, or what kind of usage there is in 0-3-year-old children’s groups for smart devices. But in this study, there are interesting subjects, that could be used for further research. One of these is the equality of gender in smart device usage. It would be interesting to know about the effects and what kind of action adults offer to the children.