Jalkautuva päiväaikainen toiminta : kehitysvammaisten henkilöiden päiväaikaisen toiminnan uusi muoto
Mannila, Kirsi (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098135
Tiivistelmä
Jalkautuvaa päiväaikaista toimintaa toteutetaan asiakkaan kotona päiväaikaisen toiminnan ohjaajan toimesta. Sisältö voi olla pienryhmä - tai yksilömuotoista, asiakkaan toiveet ja tarpeet huomioivaa. Tavoitteellisuus on yksi jalkautuvan päiväaikaisen toiminnan peruspilareista. Kehittämisprojekti tehtiin Tampereen kaupungin kehitysvammaisten avopalveluille. Projektissa testattiin ja kehitettiin jalkautuvaa päiväaikaista toimintaa, johon saatiin kosketuspintaa koronakeväällä 2020.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kehitysvammaisille asiakkaille uusi päivätoiminnan muoto sekä tuottaa asiasta uutta tietoa. Työn tarkoituksena oli hyödyntää projektia ja laskelmia, että jalkautuva päiväaikainen toiminta voitaisiin tuotteistaa uutena tuotteena kaupungin suoritteisiin. Työssä tavoitteena oli selvittää asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksiä jalkautuvan päiväaikaisen toiminnan sisällöstä ja toteutuksesta. Kehittämismenetelminä käytettiin ohjaajien haastatteluja, asiakkaiden kyselyitä ja havainnointia sekä benchmarkingia Vaalijalan kuntayhtymän yksiköön. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysin teemoittelua hyödyntäen.
Tuotoksena tehtiin kaksi toteutettua toimintamallia päivän sisällöstä ja toteutuksesta sekä nelikenttä-malli, SWOT-analyysi toiminnan ulottuvuuksista. Nelikentässä kuvattiin jalkautuvan päiväaikaisen toiminnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, siihen osallistuvien henkilöiden kokemana. Toimintaan laskettiin myös tulevaisuutta ajatellen kuvitteellinen budjetti kolmen ohjaajan vakanssilla.
Projekti antoi tietoa jalkautuvasta päiväaikaisesta toiminnasta. Tietoa vahvisti kokemukset projektiin osallistuneilta. Projekti tarjosi asiakkaille yksilöllisyyttä, äänen saamista kuuluviin, kiireettömyyttä aamuihin ja vahvaa osallisuutta. Digitalisaatiota pystyttiin hyödyntämään monipuolisesti pienryhmässä ajan hengen mukaisesti. Toiminta sopii räätälöitynä mm. ikääntyville, haastavasti käyttäytyville ja autismin kirjon henkilöille. Tärkein huomio oli, ettei konseptia voi siirtää suoraan yksiköstä toiseen ja kehitysvammaisia henkilöitä ei pidä luokitella ryhmiin mm. iän ja asumisyksikkönsä mukaan, vaan asioita täytyy miettiä yksilötasolla, tarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Yksilöllisemmällä ja kohdennetulla toiminnalla oli myönteinen vaikutus koko tehostetun asumisen yksikön arkeen, jossa jalkautuvaa päiväaikaista toimintaa järjestettiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kehitysvammaisille asiakkaille uusi päivätoiminnan muoto sekä tuottaa asiasta uutta tietoa. Työn tarkoituksena oli hyödyntää projektia ja laskelmia, että jalkautuva päiväaikainen toiminta voitaisiin tuotteistaa uutena tuotteena kaupungin suoritteisiin. Työssä tavoitteena oli selvittää asiakkaiden ja työntekijöiden käsityksiä jalkautuvan päiväaikaisen toiminnan sisällöstä ja toteutuksesta. Kehittämismenetelminä käytettiin ohjaajien haastatteluja, asiakkaiden kyselyitä ja havainnointia sekä benchmarkingia Vaalijalan kuntayhtymän yksiköön. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysin teemoittelua hyödyntäen.
Tuotoksena tehtiin kaksi toteutettua toimintamallia päivän sisällöstä ja toteutuksesta sekä nelikenttä-malli, SWOT-analyysi toiminnan ulottuvuuksista. Nelikentässä kuvattiin jalkautuvan päiväaikaisen toiminnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, siihen osallistuvien henkilöiden kokemana. Toimintaan laskettiin myös tulevaisuutta ajatellen kuvitteellinen budjetti kolmen ohjaajan vakanssilla.
Projekti antoi tietoa jalkautuvasta päiväaikaisesta toiminnasta. Tietoa vahvisti kokemukset projektiin osallistuneilta. Projekti tarjosi asiakkaille yksilöllisyyttä, äänen saamista kuuluviin, kiireettömyyttä aamuihin ja vahvaa osallisuutta. Digitalisaatiota pystyttiin hyödyntämään monipuolisesti pienryhmässä ajan hengen mukaisesti. Toiminta sopii räätälöitynä mm. ikääntyville, haastavasti käyttäytyville ja autismin kirjon henkilöille. Tärkein huomio oli, ettei konseptia voi siirtää suoraan yksiköstä toiseen ja kehitysvammaisia henkilöitä ei pidä luokitella ryhmiin mm. iän ja asumisyksikkönsä mukaan, vaan asioita täytyy miettiä yksilötasolla, tarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Yksilöllisemmällä ja kohdennetulla toiminnalla oli myönteinen vaikutus koko tehostetun asumisen yksikön arkeen, jossa jalkautuvaa päiväaikaista toimintaa järjestettiin.