Näyttöön perustuva sarjakylkiluumurtumapotilaan hoito-ohje
Tiainen, Miia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205098136
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa sarjakylkiluumurtumapotilaiden keskeisistä hoidon ydintoiminnoista tutkimustiedon mukaan. Opinnäytetyön tarkoitus oli laatia potilasryhmälle systemoidun kirjallisuuskatsauksen, hoitokäytännön ja asiantuntijalääkäreiden arvion pohjalta näyttöön perustuva hoito-ohje. Toiminnallinen opinnäytetyö perustuu hoitohenkilökunnan tarpeeseen saada sarjakylkiluumurtumapotilaille yhtenäinen hoito-ohje HUS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön vuodeosastoille, siten opinnäytetyön toimeksiantaja oli HUS Tukielin -ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö, Tupla. Hoito-ohjeen pohjana toimii care bundle -malli, joka muodostuu kolmesta viiteen näyttöön perustuvasta ydintoiminnosta, jotka yhdessä tuottavat paremman lopputuloksen kuin yksinään toteutettuna, mutta ovat myös itsenäisiä hoitomenetelmiä.
Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin 27 artikkelia. Tutkimukset teemoiteltiin HUS Tuplan hoitokäytännön ja kirjallisuuskatsauksen mukaan, jolloin hoito-ohjeen hoidon osa-alueiksi muodostui hengityksen tukeminen, kivunhoito ja mobilisaatio sisältäen hengitysfysioterapian. Analyysin mukaan hengityksen tukeminen laitteella (mm.korkeavirtaushappihoito, NIV, EzPAP) vähensi keuhkokomplikaatioita ja hoitoaikaa sairaalassa. Multimodaalinen kipulääkitys sisältäen paikallisen puudutteen vähensi hoitoaikaa sairaalassa. Siihen liittyi parempi kivunhallinta, tehostunut hengitystyö sekä vähemmän keuhkokomplikaatioita kuin opiaattihoitoon. Puudutteiden nähtiin vähentävän opiaattien tarvetta vähentäen siten opiaattien haittoja, kuten uneliaisuutta, pahoinvointia ja iäkkäiden potilaiden sekavuutta. Varhainen mobilisaatio ja hengitysfysioterapia tehostaen hengitystä ja yskimistä vähensivät keuhkokomplikaatioita ja lievensivät kipuja.
Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin 27 artikkelia. Tutkimukset teemoiteltiin HUS Tuplan hoitokäytännön ja kirjallisuuskatsauksen mukaan, jolloin hoito-ohjeen hoidon osa-alueiksi muodostui hengityksen tukeminen, kivunhoito ja mobilisaatio sisältäen hengitysfysioterapian. Analyysin mukaan hengityksen tukeminen laitteella (mm.korkeavirtaushappihoito, NIV, EzPAP) vähensi keuhkokomplikaatioita ja hoitoaikaa sairaalassa. Multimodaalinen kipulääkitys sisältäen paikallisen puudutteen vähensi hoitoaikaa sairaalassa. Siihen liittyi parempi kivunhallinta, tehostunut hengitystyö sekä vähemmän keuhkokomplikaatioita kuin opiaattihoitoon. Puudutteiden nähtiin vähentävän opiaattien tarvetta vähentäen siten opiaattien haittoja, kuten uneliaisuutta, pahoinvointia ja iäkkäiden potilaiden sekavuutta. Varhainen mobilisaatio ja hengitysfysioterapia tehostaen hengitystä ja yskimistä vähensivät keuhkokomplikaatioita ja lievensivät kipuja.