Kehittämistutkimus pesäpalloilijoiden vammatilastointiin
Toikka, Sasu; Mäentausta, Tommi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Suomen pesäpalloliitto ry:lle
kehittämistutkimuksena vammatilastointityökalu, mitä voidaan käyttää miesten ja naisten pesäpallossa urheiluvammojen selvitykseen. Tilastointityökaluksi oli tarkoitus kehittää selkeä ja helposti ymmärrettävä kaavake, josta selviää vamman laatu, ajankohta sekä sijainti. Lisäksi kaavakkeesta saadaan tietää pelaajan rooli, ikä, sukupuoli ja vammautumisen tarkennettu kuvaus. Tutkimusmenetelmänä käytetty kehittämistutkimus pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen. Tämän tueksi tutkittiin pesäpallon sekä sen rinnakkaislajien (baseball, kriketti) aikaisempaa tutkimustietoa.
Kehittämistutkimuksessa käytettiin kahta kartoittavaa kvantitatiivista kyselyä. Ensimmäinen kysely toimi alkukartoituksena, jonka tavoitteena oli selvittää vammatilastoinnin tarpeellisuutta. Se toteutettiin superpesisjoukkueiden valmentajilla. Toinen kysely suunnattiin superpesisjoukkueiden pelaajille, ja sen tavoitteena oli kartoittaa pelaajien raajavammojen esiintyvyyttä kaudella 2021. Tutkimuskysymyksinä käytettiin neljää kysymystä, joilla selvitettiin, millaisia raajavammoja esiintyi miesten ja naisten superpesiksessä kaudella 2021.
Alkukartoituskyselyssä valmentajien (n = 35) vastausprosentti oli 57 % ja vammatilastointityökalu koettiin vastausten perusteella tarpeelliseksi. Vammojen tilastoinnin lisäksi rasitus sekä suoritus vammahetkellä nähtiin merkittävinä selvitettävinä tekijöinä. Pelaajilla (n = 325) toteutetulla vammakyselyllä havainnoitiin ylä- ja alaraajavammoja. Kyselyyn vastasi 155 pelaajaa, joten vastausprosentiksi muodostui 48 %. Tuloksissa alaraajavammoja (67) oli huomattavasti enemmän kuin yläraajavammoja (15). Akuutteja vammoja oli 75 % ja rasitusvammoja 25 %. Miehillä vammoja esiintyi enemmän kuin naisilla ja yleisimmin vamma kohdistui takareisilihakseen.
Kahden kyselyn sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta kehitettiin varsinainen vammatilastointikaavake, joka on tässä työssä nimellä ”Loukkaantumiskysely”. Kaavake toimii työkaluna pesäpalloliiton vammatilastoinnille, mutta sitä voidaan kehittää edelleen tulevaisuudessa.
kehittämistutkimuksena vammatilastointityökalu, mitä voidaan käyttää miesten ja naisten pesäpallossa urheiluvammojen selvitykseen. Tilastointityökaluksi oli tarkoitus kehittää selkeä ja helposti ymmärrettävä kaavake, josta selviää vamman laatu, ajankohta sekä sijainti. Lisäksi kaavakkeesta saadaan tietää pelaajan rooli, ikä, sukupuoli ja vammautumisen tarkennettu kuvaus. Tutkimusmenetelmänä käytetty kehittämistutkimus pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen. Tämän tueksi tutkittiin pesäpallon sekä sen rinnakkaislajien (baseball, kriketti) aikaisempaa tutkimustietoa.
Kehittämistutkimuksessa käytettiin kahta kartoittavaa kvantitatiivista kyselyä. Ensimmäinen kysely toimi alkukartoituksena, jonka tavoitteena oli selvittää vammatilastoinnin tarpeellisuutta. Se toteutettiin superpesisjoukkueiden valmentajilla. Toinen kysely suunnattiin superpesisjoukkueiden pelaajille, ja sen tavoitteena oli kartoittaa pelaajien raajavammojen esiintyvyyttä kaudella 2021. Tutkimuskysymyksinä käytettiin neljää kysymystä, joilla selvitettiin, millaisia raajavammoja esiintyi miesten ja naisten superpesiksessä kaudella 2021.
Alkukartoituskyselyssä valmentajien (n = 35) vastausprosentti oli 57 % ja vammatilastointityökalu koettiin vastausten perusteella tarpeelliseksi. Vammojen tilastoinnin lisäksi rasitus sekä suoritus vammahetkellä nähtiin merkittävinä selvitettävinä tekijöinä. Pelaajilla (n = 325) toteutetulla vammakyselyllä havainnoitiin ylä- ja alaraajavammoja. Kyselyyn vastasi 155 pelaajaa, joten vastausprosentiksi muodostui 48 %. Tuloksissa alaraajavammoja (67) oli huomattavasti enemmän kuin yläraajavammoja (15). Akuutteja vammoja oli 75 % ja rasitusvammoja 25 %. Miehillä vammoja esiintyi enemmän kuin naisilla ja yleisimmin vamma kohdistui takareisilihakseen.
Kahden kyselyn sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta kehitettiin varsinainen vammatilastointikaavake, joka on tässä työssä nimellä ”Loukkaantumiskysely”. Kaavake toimii työkaluna pesäpalloliiton vammatilastoinnille, mutta sitä voidaan kehittää edelleen tulevaisuudessa.