Maasta toiseen : Suomalaiseen yhteiskuntaan asettuminen, kulttuurisensitiivisyys ja palveluiden merkitys Seinäjoen seudun maahanmuuttajien kokemana
Korri, Jukka; Metsälä, Petra (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108429
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä Seinäjoen ja sen lähialueelle muuttaneiden maahanmuuttajien kokemuksia muuttamisen eri osa-alueilta, kulttuurisensitiivisyydestä kohtaamisissa ja palveluissa, sekä näkökulmia palveluiden kehittämisestä kulttuurisensitiivisemmäksi. Tarkoituksena oli saada laajaa näkökulmaa maahanmuuttajilta erilaisista taustoista, jotta opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää kehittämistyössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä MONI-infon kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kootaan maahanmuuttoon liittyvää käsitteistöä ja tarkastellaan maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä sekä kulttuurisensitiivisyyttä ja yksilökeskeistä työotetta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto kerättiin seitsemältä eri taustoista tulleelta maahanmuuttajalta, jotka asuvat Seinäjoella tai sen lähialueilta. Haastattelupohja rakennettiin työn tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimuskysymykset tarkentuivat haastatteluiden jälkeen. Haastattelut pidettiin syksyllä 2021. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Analysoidut vastaukset jaettiin tutkimuskysymysten mukaisesti, minkä jälkeen kaikki olennaisimmat vastaukset tutkimuksen kannalta nostettiin esille tulososiossa.
Opinnäytetyön tutkimustuloksista tuli ilmi, että maahanmuuttajien kokemukset asettumisesta olivat pääosin positiivisia. Suurin osa koki kotoutuneensa hyvin. Varsinkin läheisen tuki oli vaikuttavana tekijänä kotoutumisen onnistumisessa. Merkittäviä kulttuurishokkeja ei ollut koettu. Kukaan haastateltavista ei mieltänyt itseään täysin suomalaiseksi, mutta joihinkin suomalaisen kulttuurin tapoihin ja piirteisiin samaistuttiin. Kulttuuri-identiteetin kokemus oli enemmistöllä muotoutunut kahden tai useamman kulttuurin piirteistä. Kielitaito mainittiin merkittävänä tekijänä niin arkielämässä kuin palveluissakin. Kokemukset sensitiivisyydestä kohtaamisissa olivat hyviä. Muutamia ikävämpiä tapauksia nousi kuitenkin myös esille. Sensitiivisyyden kannalta isoin epäkohta oli kielitaito ja kommunikointi, etenkin palveluissa. Palveluiden kehittämiseen nousi ideoita informaation löytämisen helpottamiseksi ja monikulttuurisuuden merkitystä painotettiin niin kulttuuriymmärryksen kuin monikulttuurisen työtiimin kannalta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kootaan maahanmuuttoon liittyvää käsitteistöä ja tarkastellaan maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä sekä kulttuurisensitiivisyyttä ja yksilökeskeistä työotetta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluina. Haastatteluaineisto kerättiin seitsemältä eri taustoista tulleelta maahanmuuttajalta, jotka asuvat Seinäjoella tai sen lähialueilta. Haastattelupohja rakennettiin työn tutkimuskysymysten pohjalta. Tutkimuskysymykset tarkentuivat haastatteluiden jälkeen. Haastattelut pidettiin syksyllä 2021. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Analysoidut vastaukset jaettiin tutkimuskysymysten mukaisesti, minkä jälkeen kaikki olennaisimmat vastaukset tutkimuksen kannalta nostettiin esille tulososiossa.
Opinnäytetyön tutkimustuloksista tuli ilmi, että maahanmuuttajien kokemukset asettumisesta olivat pääosin positiivisia. Suurin osa koki kotoutuneensa hyvin. Varsinkin läheisen tuki oli vaikuttavana tekijänä kotoutumisen onnistumisessa. Merkittäviä kulttuurishokkeja ei ollut koettu. Kukaan haastateltavista ei mieltänyt itseään täysin suomalaiseksi, mutta joihinkin suomalaisen kulttuurin tapoihin ja piirteisiin samaistuttiin. Kulttuuri-identiteetin kokemus oli enemmistöllä muotoutunut kahden tai useamman kulttuurin piirteistä. Kielitaito mainittiin merkittävänä tekijänä niin arkielämässä kuin palveluissakin. Kokemukset sensitiivisyydestä kohtaamisissa olivat hyviä. Muutamia ikävämpiä tapauksia nousi kuitenkin myös esille. Sensitiivisyyden kannalta isoin epäkohta oli kielitaito ja kommunikointi, etenkin palveluissa. Palveluiden kehittämiseen nousi ideoita informaation löytämisen helpottamiseksi ja monikulttuurisuuden merkitystä painotettiin niin kulttuuriymmärryksen kuin monikulttuurisen työtiimin kannalta.