Turvallisen lääkehoidon kehittäminen ikääntyneiden asumispalveluiden vuorohoitoyksikössä

Abstract

Ikääntyneiden osuus väestöstä on kasvussa ja tämä vaikuttaa selkeästi ikäihmisten palvelujen tarpeeseen ja palveluiden toteuttamiseen. Iäkkäiden henkilöiden asiakaslähtöinen ja turvallinen palvelu edellyttää moniammatillisten tiimien yhteistyötä. Lääkehoito on keskeinen osa ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa.

Kehittämistyön tarkoituksena on kuvata JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän erään vuorohoitoyksikön lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä ja selvittää tutkimustietoon perustuen turvallisen lääkehoidon perusteet sekä tehdä myöhemmin yksikön lääkehoitosuunnitelma. Kehittämistyön tavoitteena on hyödyntää turvallisen lääkehoidon mallia myös JIK ky:n muihin vuorohoitoyksiköihin ja yhtenäistää lääkehoidon käytäntöjä näissä vuorohoitoyksiköissä. Kehittämiskysymykset olivat: mitä asioita vuorohoitoyksikön ikääntyneiden lääkehoidossa on huomioitava, mitkä tekijät ovat lääkehoidon turvallisuuden näkökulmasta kriittisiä kohtia ja miten vuorohoitoyksikön hoitajien lääkeosaamista voidaan parantaa.

Kehittämistyön menetelminä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, SWOT-nelikenttämenetelmää ja fokusryhmä- ja teemahaastattelua. Vuorohoitoyksikön kaikki lääkehoitoon osallistuvat hoitajat (n=12) saivat kirjoittaa taukotilan seinään kiinnitettyyn SWOT-nelikenttäjulisteeseen näkemyksiään turvallisesta lääkehoidosta. Fokusryhmähaastatteluun osallistui sairaanhoitaja, osastonhoitaja ja farmaseutti ja teemahaastatteluun sairaanhoitaja.

Tämä kehittämistyö tarjoaa tietoa ikääntyneiden lääkehoitoon vaikuttavista tekijöistä. Lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttava merkittävä tekijä on tämän kehittämistyön mukaan ajantasaiset lääkitystiedot. Vuorohoitoyksikköön tulevilla asiakkailla on oltava omat henkilökohtaiset lääkkeet mukanaan, että lääkehoito voi toteutua asianmukaisesti ja turvallisesti. Vuorohoitoyksikössä ei ole yhteistä lääkekaappia. Hoitajien lääkeosaamisen parantamiseksi tarvitaan lääkehoidon tenttien ja näyttöjen lisäksi koulutusta ja omaa aktiivisuutta lääkehoidon kehittämiseen ja tiedonhakuun. Farmaseutin asiantuntemuksen hyödyntäminen ja hänen pitämät yksiköihin suunnatut lääkehoidon koulutukset ovat yksi keino lääkeosaamisen parantamiseksi. Kehittämistyön jatkotuotoksena vuorohoitoyksikköön tehdään uusi lääkehoitosuunnitelma, mutta se ei valmistu samaan aikaan kehittämistyön kanssa.