Aspartaamin mediajulkisuus Helsingin Sanomissa 2010–2021
Heikkinen, Sonja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia makeutusaine aspartaamin mediajulkisuutta Helsingin Sanomissa vuosina 2010–2021. Aspartaamilla on tunnetusti hieman ristiriitainen maine ja etenkin sen turvallisuus herättää yhä paljon keskustelua. Mitä ja miten siitä kirjoitetaan Suomen suurimmassa sanomalehdessä kuvastaa ja muovaa yleistä suhtautumistamme aspartaamiin huomattavan paljon.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa kerättiin Helsingin Sanomien artikkeleista koostuva aineisto. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Analyysi eteni niin, että aineistosta esille nousseita asioita jäsenneltiin jokaisen tutkimuskysymyksen kohdalla erilaisiin luokkiin. Syntyneiden luokkien ominaisuuksia tarkastelemalla pystyttiin vastaamaan tutkimusongelmaan.
Tulosten mukaan aspartaamista kirjoitettiin eniten terveyshaittojen, eli eri sairauksien ja muiden terveydellisten vaivojen yhteydessä. Kirjoittajina artikkeleissa oli lähes aina Helsingin Sanomien toimittaja ja erityisesti erilaisten terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoiden ääni kuului niissä usein. Yleinen suhtautuminen ei ollut juurikaan muuttunut vuosien 2010–2021 aikana, vaan pysynyt asiallisen neutraalina.
Johtopäätökset tutkimuksesta olivat, että aspartaamin mediajulkisuus ilmeni pitkälti terveyshaittoihin painottuvana puheena, mutta tyyli, jolla niistä kirjoitettiin, oli neutraalia. Mediassa ei siis kyseenalaistettu aspartaamin turvallisuutta suoraan, vaikka terveyshaitoista puhuttiin paljon. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ravitsemisalalla yleisen ymmärryksen lisäämiseksi aspartaamin mediajulkisuudesta. Näin asiakkaiden tarpeisiin on mahdollista vastata paremmin. Tulokset myös mahdollistavat ravitsemisalan toimijan oman toiminnan mukauttamisen aspartaamiin tulevissa kysymyksissä tavalla, mikä kuvastaa asiantuntevuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa kerättiin Helsingin Sanomien artikkeleista koostuva aineisto. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Analyysi eteni niin, että aineistosta esille nousseita asioita jäsenneltiin jokaisen tutkimuskysymyksen kohdalla erilaisiin luokkiin. Syntyneiden luokkien ominaisuuksia tarkastelemalla pystyttiin vastaamaan tutkimusongelmaan.
Tulosten mukaan aspartaamista kirjoitettiin eniten terveyshaittojen, eli eri sairauksien ja muiden terveydellisten vaivojen yhteydessä. Kirjoittajina artikkeleissa oli lähes aina Helsingin Sanomien toimittaja ja erityisesti erilaisten terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoiden ääni kuului niissä usein. Yleinen suhtautuminen ei ollut juurikaan muuttunut vuosien 2010–2021 aikana, vaan pysynyt asiallisen neutraalina.
Johtopäätökset tutkimuksesta olivat, että aspartaamin mediajulkisuus ilmeni pitkälti terveyshaittoihin painottuvana puheena, mutta tyyli, jolla niistä kirjoitettiin, oli neutraalia. Mediassa ei siis kyseenalaistettu aspartaamin turvallisuutta suoraan, vaikka terveyshaitoista puhuttiin paljon. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ravitsemisalalla yleisen ymmärryksen lisäämiseksi aspartaamin mediajulkisuudesta. Näin asiakkaiden tarpeisiin on mahdollista vastata paremmin. Tulokset myös mahdollistavat ravitsemisalan toimijan oman toiminnan mukauttamisen aspartaamiin tulevissa kysymyksissä tavalla, mikä kuvastaa asiantuntevuutta.