Osaamisen itsearviointimittari terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan hoitotyöhön
Nyström, Jaana (2022)
Nyström, Jaana
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108273
Tiivistelmä
Yhteiskunnan muutoksien ja uudistuksien vaikutukset näkyvät myös terveydenhuollossa sairaanhoitajien työn kuvassa ja tavassa toteuttaa hoitotyötä. Muuttuva hoitotyö asettaa haasteet osaamisen määrittelylle ja osaamisen kehittämiselle, joiden avulla pystytään vaikuttamaan hoitotyöntekijöiden osaamisen tasoon ja hoitotyön laatuun.
Kehittämistyön tarkoituksena on jatko kehittää Liisa Manner-Raappanan, 2011, kehittämän sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittaria sekä pilotoida sitä. Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa tietoa terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan hoitohenkilökunnalle hoitotyön laadun kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksillä etsitään vastausta miten terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan sairaanhoitajien ammatillista osaamista voidaan arvioida ja miten kehittämistyössä jatkokehitetty itsearviointimittari toimii sairaanhoitajien osaamisen itsearvioinnin menetelmänä.
Kehittämistyö pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistoimintaan ja etenee lineaarisen etenemismallin mukaisesti tavoitteen määrittelystä suunnitteluun sekä toteutuksen ja pilotoinnin kautta päättämiseen ja arviointiin. Kehittämistyön alussa määriteltiin tavoitteeksi terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaaminen. Tiedon keruun avuksi kehitettiin sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari ja kehittämistyössä hyödynnettiin jo olemassa olevaa itsearviointimittaria modifioimalla se tutkimuksen kohderyhmälle sopivaksi. Jatkokehitetyllä itsearviointimittarilla kerättiin tietoa kaksi kertaa vuonna 2021 sähköisen Wepropol-kyselytyökalun avulla. Itsearviointimittarin avulla saatiin laajasti ja monipuolisesti tietoa sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta ja menetelmänä itsearviointia pidettiin hyvänä ja selkeänä. Itsearviointimittarin toimivuuden arvioinnissa mittarin todettiin olevan hyödyllinen ja mittaavan sairaanhoitajan osaamisen kannalta oikeita asioita. Itsearviointimittarin tuloksia voidaan käyttää yksikön osaamisen tarpeiden määrittelyyn ja koulutussuunnitelmien laatimiseen sekä yksilökohtaisen kehityskeskustelun tukena
Kehittämistyön tarkoituksena on jatko kehittää Liisa Manner-Raappanan, 2011, kehittämän sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittaria sekä pilotoida sitä. Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa tietoa terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan hoitohenkilökunnalle hoitotyön laadun kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksillä etsitään vastausta miten terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan sairaanhoitajien ammatillista osaamista voidaan arvioida ja miten kehittämistyössä jatkokehitetty itsearviointimittari toimii sairaanhoitajien osaamisen itsearvioinnin menetelmänä.
Kehittämistyö pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistoimintaan ja etenee lineaarisen etenemismallin mukaisesti tavoitteen määrittelystä suunnitteluun sekä toteutuksen ja pilotoinnin kautta päättämiseen ja arviointiin. Kehittämistyön alussa määriteltiin tavoitteeksi terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaaminen. Tiedon keruun avuksi kehitettiin sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari ja kehittämistyössä hyödynnettiin jo olemassa olevaa itsearviointimittaria modifioimalla se tutkimuksen kohderyhmälle sopivaksi. Jatkokehitetyllä itsearviointimittarilla kerättiin tietoa kaksi kertaa vuonna 2021 sähköisen Wepropol-kyselytyökalun avulla. Itsearviointimittarin avulla saatiin laajasti ja monipuolisesti tietoa sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta ja menetelmänä itsearviointia pidettiin hyvänä ja selkeänä. Itsearviointimittarin toimivuuden arvioinnissa mittarin todettiin olevan hyödyllinen ja mittaavan sairaanhoitajan osaamisen kannalta oikeita asioita. Itsearviointimittarin tuloksia voidaan käyttää yksikön osaamisen tarpeiden määrittelyyn ja koulutussuunnitelmien laatimiseen sekä yksilökohtaisen kehityskeskustelun tukena