Huomioita Gustav Mahlerin Kindertotenlieder- orkesterilaulusarjan laulusta In Diesem Wetter! musiikillisten toposten ja emootioiden näkökulmista
Penttala, Kaija Maarika (2021)
Penttala, Kaija Maarika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118493
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin Gustav Mahlerin Kindertotenlieder-teoksen viidennessä In diesem Wetter! -orkesterilaulussa esiintyviä topoksia sekä emootioita mahdollisesti herättäviä psykologisia mekanismeja. Tutkimuskohdetta lähestyttiin kahdesta eri teoreettisesta viitekehyksestä käsin: kulttuurisen musiikintutkimuksen piiriin kuuluvan toposteorian sekä kognitiivisen psykologian emootiotutkimuksen näkökulmasta. Musiikin aikaansaaman emootion perustana ovat sekä tietoiset että tiedostamattomat havainnot musiikista. Topokset edustavat tilanteen tiedollisia tekijöitä, ja näiden musiikillisten sisältöjen merkitys ja merkityksenanto ohjaavat tulkinnoillaan musiikin hahmottamistamme ja jäsentämistämme. Emootiotutkimus taas tuo tiedollisen hahmottamisen lisäksi paljon muita musiikin hahmottamiseen ja jäsentämiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tämän tutkielman keskeinen tulos oli, että Mahlerin musiikin vahvoja emootioita herättävää vaikutusta selittävät tarkasteltavassa teoksessa vahvasti emootiotutkimuksen löydökset. Toposten osalta Mahlerin orkesterilaulussa löytyi voimakkaasti toistaen alaspäin suuntautuvia asteikkomaisia bassokulkuja, jotka ovat perinteisesti edustaneet kärsimystä ja surua. Figuureiksi voidaan nimetä katabasis eli descensus eli laskevat asteikkokulut, jotka ilmenevät sekä bassokulussa että lauluäänissä. Myrskyn tai ristiriitaisten tunteiden figuurina ilmenee myös kliimaksi eli gradaatio, joka on nousevan sekvenssin eli lyhyen aiheen toisto uudestaan yhä ylemmältä sävelkorkeudelta sekä jatkuvat dynamiikkamuutokset. Lisäksi muutkin elementit, jotka liittyvät konkreettisesti tai kuvaannollisesti voiman asteittaiseen kasvuun tai huipentumiseen nähdään kliimaksina. Musiikillisten aiheiden toiston lisäksi myös laulun tekstissä esiintyy repetitiota, jolloin tekstin sisältö saa suuremman painoarvon. Kelloaihe kellopelillä soitettuna edustanee aiheena sekä kuolemaa että lapsia. Sturm und Drang -topokseen viittaavia elementtejä ovat mm. laulun teksti, kromatiikka molliharmonia, laajat intervallihypyt, tremolot, rytmin käsittely. Lopun kehtolaulu-topokseen viittaavat esitysmerkinnän Wie ein Wiegenlied lisäksi mm. sävellajivalinta, keinuvat viulujen säestyskuviot, hiljainen dynamiikka ja rauhallinen sävy.
Emootioita vahvasti herättäviä psykologisia mekanismeja In diesem Wetter! -laulussa ovat todennäköisimmin jatkuvat, jopa yhtäaikaiset muutokset musiikillisissa odotuksissa (musical expectancy). Mahler kierrättää useita melodioita orkesterissa jatkuvasti eri soittimilla. Soittimen vaihdon, erityisesti orkesterin ja soolosoittimen vuorottelun sekä sävelkorkeuteen liittyvien muutosten on osoitettu olevan yhteydessä fysiologisesti mitattavissa oleviin tekijöihin emotionaalisessa reagoinnissa. In diesem Wetter! -orkesterilaulussa sävelkorkeusvaihtelua on runsaasti. Orkesterin matalaa osastoa edustavat kontrabasso, kontrafagotti ja bassoklarinetti, jotka vain ajoittain tuovat matalan säveltason mukaan sävelmaailmaan. Pikkolo yhtyy musiikkiin vain harvakseltaan mutta korkealta. Musiikin emootioita herättävien ominaisuuksien on esitetty olevan jossain määrin päällekkäisiä puheprosodian kuten esim. intonaation ja puhenopeuden signaalien kanssa. Mahler on kirjoittanut lauluosuuden paikoittain hyvin puheenomaiseksi, ja tämän ajoittaisen puheenomaisuuden oletetaan saavan aikaan emotionaalisia vasteita. Rytmisen tahdistumisen (rhytmic entrainment) helppous eli kehon sisäisen rytmin (esim. sykkeen) asteittainen säätäminen kohti musiikin ulkoista rytmiä on helppoa, koska laulun syke on hyvin selkeä ja sen nopeus pysyy varsin samana kehtolauluosuuteen asti, jossa syke on hyvin lähellä ihmisen leposykettä. Rytmisen tahdistumisen oletetaan laukaisevan emotionaalisen vasteen. Kognitiivisen arvioinnin (cognitive appraisal) mekanismia edistää laulun lasten kuolemaa käsittelevä teksti.
Tämän tutkielman keskeinen tulos oli, että Mahlerin musiikin vahvoja emootioita herättävää vaikutusta selittävät tarkasteltavassa teoksessa vahvasti emootiotutkimuksen löydökset. Toposten osalta Mahlerin orkesterilaulussa löytyi voimakkaasti toistaen alaspäin suuntautuvia asteikkomaisia bassokulkuja, jotka ovat perinteisesti edustaneet kärsimystä ja surua. Figuureiksi voidaan nimetä katabasis eli descensus eli laskevat asteikkokulut, jotka ilmenevät sekä bassokulussa että lauluäänissä. Myrskyn tai ristiriitaisten tunteiden figuurina ilmenee myös kliimaksi eli gradaatio, joka on nousevan sekvenssin eli lyhyen aiheen toisto uudestaan yhä ylemmältä sävelkorkeudelta sekä jatkuvat dynamiikkamuutokset. Lisäksi muutkin elementit, jotka liittyvät konkreettisesti tai kuvaannollisesti voiman asteittaiseen kasvuun tai huipentumiseen nähdään kliimaksina. Musiikillisten aiheiden toiston lisäksi myös laulun tekstissä esiintyy repetitiota, jolloin tekstin sisältö saa suuremman painoarvon. Kelloaihe kellopelillä soitettuna edustanee aiheena sekä kuolemaa että lapsia. Sturm und Drang -topokseen viittaavia elementtejä ovat mm. laulun teksti, kromatiikka molliharmonia, laajat intervallihypyt, tremolot, rytmin käsittely. Lopun kehtolaulu-topokseen viittaavat esitysmerkinnän Wie ein Wiegenlied lisäksi mm. sävellajivalinta, keinuvat viulujen säestyskuviot, hiljainen dynamiikka ja rauhallinen sävy.
Emootioita vahvasti herättäviä psykologisia mekanismeja In diesem Wetter! -laulussa ovat todennäköisimmin jatkuvat, jopa yhtäaikaiset muutokset musiikillisissa odotuksissa (musical expectancy). Mahler kierrättää useita melodioita orkesterissa jatkuvasti eri soittimilla. Soittimen vaihdon, erityisesti orkesterin ja soolosoittimen vuorottelun sekä sävelkorkeuteen liittyvien muutosten on osoitettu olevan yhteydessä fysiologisesti mitattavissa oleviin tekijöihin emotionaalisessa reagoinnissa. In diesem Wetter! -orkesterilaulussa sävelkorkeusvaihtelua on runsaasti. Orkesterin matalaa osastoa edustavat kontrabasso, kontrafagotti ja bassoklarinetti, jotka vain ajoittain tuovat matalan säveltason mukaan sävelmaailmaan. Pikkolo yhtyy musiikkiin vain harvakseltaan mutta korkealta. Musiikin emootioita herättävien ominaisuuksien on esitetty olevan jossain määrin päällekkäisiä puheprosodian kuten esim. intonaation ja puhenopeuden signaalien kanssa. Mahler on kirjoittanut lauluosuuden paikoittain hyvin puheenomaiseksi, ja tämän ajoittaisen puheenomaisuuden oletetaan saavan aikaan emotionaalisia vasteita. Rytmisen tahdistumisen (rhytmic entrainment) helppous eli kehon sisäisen rytmin (esim. sykkeen) asteittainen säätäminen kohti musiikin ulkoista rytmiä on helppoa, koska laulun syke on hyvin selkeä ja sen nopeus pysyy varsin samana kehtolauluosuuteen asti, jossa syke on hyvin lähellä ihmisen leposykettä. Rytmisen tahdistumisen oletetaan laukaisevan emotionaalisen vasteen. Kognitiivisen arvioinnin (cognitive appraisal) mekanismia edistää laulun lasten kuolemaa käsittelevä teksti.