Puitesopimusmallin kehittäminen uuteen työsuhdepalveluun
Peurakoski, Anu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108362
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän aiheena oli selvittää Suomen Järjestömarkkinoinnin toimesta minkälaisista ehdoista perustettavan, uudenlaisen työllistymispalvelun Ansioplus-palvelun kautta työskentelevien kanssa tulee sopia. Ansioplus-palvelu kehitettiin erityisesti ammattiliittojen ja niiden jäsenten tarpeisiin. Tavoitteena oli kehittää palvelun tarpeisiin soveltuva vuokratyössä käytettävän puitesopimuspohjan kaltainen puitesopimusmalli, jonka puitteissa voidaan tarjota ulkopuolisen käyttäjäyrityksen tilauksen mukaisia yksittäisiä työsopimuksia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui työsuhteesta, määräaikaisesta työstä, vuokratyöstä ja puitesopimuksesta.
Kehittämistehtävä oli empiirinen oikeustutkimus, jossa käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Kehittämistyön tutkimusosuus toteutettiin laadullisilla tiedonkeruumenetelmillä, joita olivat teemahaastattelu, ideointipalaverit sekä kysely. Haastattelut tehtiin toimeksiantajalle sekä ammattiliiton lakimiehelle. Toimeksiantaja järjesti palaverit, joissa osallistujina olivat ammattiliittojen edustajat. Kysely toteutettiin ammattiliittojen jäsenille, jotka ovat palvelun potentiaalisia käyttäjiä, kun palvelu tulevaisuudessa käynnistyy.
Tulokset analysoitiin ja peilattiin teoriaan. Analysoinnin ja lainopillisella teorialla saatujen tulosten pohjalta saavutettiin kehittämistyön tavoitteet ja kehitettiin puitesopimuksen malliluonnos.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui työsuhteesta, määräaikaisesta työstä, vuokratyöstä ja puitesopimuksesta.
Kehittämistehtävä oli empiirinen oikeustutkimus, jossa käytettiin konstruktiivista lähestymistapaa. Kehittämistyön tutkimusosuus toteutettiin laadullisilla tiedonkeruumenetelmillä, joita olivat teemahaastattelu, ideointipalaverit sekä kysely. Haastattelut tehtiin toimeksiantajalle sekä ammattiliiton lakimiehelle. Toimeksiantaja järjesti palaverit, joissa osallistujina olivat ammattiliittojen edustajat. Kysely toteutettiin ammattiliittojen jäsenille, jotka ovat palvelun potentiaalisia käyttäjiä, kun palvelu tulevaisuudessa käynnistyy.
Tulokset analysoitiin ja peilattiin teoriaan. Analysoinnin ja lainopillisella teorialla saatujen tulosten pohjalta saavutettiin kehittämistyön tavoitteet ja kehitettiin puitesopimuksen malliluonnos.