Prosessimalli FSC-sertifikaatin vaatimien suojelualueiden sekä erityiskohteiden määrittämiseksi
Korpiniitty, Roope (2022)
Korpiniitty, Roope
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118662
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä luotiin tilaajalle monistettavissa oleva prosessimalli FSC-sertifikaatin vaatimien suojelu- ja erityiskohteiden määrittämiseen. Opinnäytetyössä keskitytään ennen kaikkea näiden kohteiden valintaan liittyvän prosessin tehostamiseen. Käytännössä pyrittiin löytämän tehokas tapa tehdä mahdollisimman paikkansapitävä ennakkotulkinta kohteista ja näin minimoida maastoinventointiin kuluvaa aikaa. Ennakkotulkinnassa käytetään karttatietoa, avoimia kaukokartoitusaineistoja sekä tilaajan käytössä olevaa metsävaratietoa. Lisäksi täydentävänä aineistona käytetään Suomen ympäristökeskuksen eli SYKEn tekemiä Zonation-analyysiin perustuvia metsien monimuotoisuuskarttoja.
Ennakkotulkinnan avulla inventoitava maastopinta-ala saatiin kutistettua murto-osaan tilanteesta, jossa ennakkotulkintaa ei olisi tehty. Kartta- sekä metsävaratietoa yhdistelemällä saatiin hyvin valikoitua kuvioita, joilla todennäköisin perustein sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Myös vertailu SYKEn Zonation-analyysin tuottamiin karttoihin tuotti tuloksen siitä, että kyseisillä kuvioilla voi hyvinkin sijaita sertifioinnin kannalta suojeltavia kohteita. Maastoinventoinnin avulla saadut havainnot tukivat ennakkotulkintamenetelmän onnistumista, vaikkakin keliolosuhteet heikensivät inventoinnin laatua. Suurimpana ennakkotulkinnan puutteena on nähtävä uhanalaisten lajien olinpaikkadatan puuttuminen.
Opinnäytetyön tuloksena saatu prosessimalli vastaa hyvin tilaajan tarpeita ja seuraavaksi malli siirtyy käyttäjien testattavaksi jatkokehittelyä varten. Työn myötä havaittiin, että metsäalalla olisi yleisestikin tarve Zonation-analyysin kaltaiselle avoimelle monimuotoisuuskartalle, joka olisi integroitavissa nykyisin käytössä oleviin metsäsuunnitteluohjelmistoihin. Verrattuna Metsäteollisuus ry:n käyttämiin HCV-karttoihin, tällainen kattava monimuotoisuuskartta mahdollistaa ekologisen kestävyyden paremman huomioimisen suomalaisessa metsätaloudessa sekä helpottaa sopeutumista kiristyvään metsäsääntelyyn, kuten tulevaan Euroopan unionin metsästrategiaan.
Ennakkotulkinnan avulla inventoitava maastopinta-ala saatiin kutistettua murto-osaan tilanteesta, jossa ennakkotulkintaa ei olisi tehty. Kartta- sekä metsävaratietoa yhdistelemällä saatiin hyvin valikoitua kuvioita, joilla todennäköisin perustein sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Myös vertailu SYKEn Zonation-analyysin tuottamiin karttoihin tuotti tuloksen siitä, että kyseisillä kuvioilla voi hyvinkin sijaita sertifioinnin kannalta suojeltavia kohteita. Maastoinventoinnin avulla saadut havainnot tukivat ennakkotulkintamenetelmän onnistumista, vaikkakin keliolosuhteet heikensivät inventoinnin laatua. Suurimpana ennakkotulkinnan puutteena on nähtävä uhanalaisten lajien olinpaikkadatan puuttuminen.
Opinnäytetyön tuloksena saatu prosessimalli vastaa hyvin tilaajan tarpeita ja seuraavaksi malli siirtyy käyttäjien testattavaksi jatkokehittelyä varten. Työn myötä havaittiin, että metsäalalla olisi yleisestikin tarve Zonation-analyysin kaltaiselle avoimelle monimuotoisuuskartalle, joka olisi integroitavissa nykyisin käytössä oleviin metsäsuunnitteluohjelmistoihin. Verrattuna Metsäteollisuus ry:n käyttämiin HCV-karttoihin, tällainen kattava monimuotoisuuskartta mahdollistaa ekologisen kestävyyden paremman huomioimisen suomalaisessa metsätaloudessa sekä helpottaa sopeutumista kiristyvään metsäsääntelyyn, kuten tulevaan Euroopan unionin metsästrategiaan.