Tekstuurianalysaattorin käyttöönotto ja validointi
Pääsky, Paula (2022)
Pääsky, Paula
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128779
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli käyttöönottaa tekstuurianalysaattori ja validoida sillä tehtävät kovuus- ja tarttuvuusanalyysit. Työn toimeksiantaja oli elintarvikealalla toimiva yritys, joka valmistaa elintarviketuotteita niin kuluttajakäyttöön kuin toimeksiantajilleenkin. Koska laite oli yrityksessä täysin uusi ja analyysien oli tarkoitus korvata vanhoja menetelmiä, ennen varsinaista käyttöönottoa yritys esittelee uudet menetelmät vielä asiakkailleen sekä viimeistelee laitteelta saatavien tulosten käsittelyä. Nämä tehtävät rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle. Työn tavoitteena oli saada laite itsessään käyttöönottovalmiiksi.
Työn tarkoituksena oli optimoida tekstuurianalysaattorilla sopiva menetelmä erilaisille elintarvikkeille, tutkia korrelaatiota aikaisempien menetelmien kanssa graafisesti ja korrelaatiokerrointa hyödyntäen sekä validoida menetelmä todentamalla menetelmän toistettavuus.
Menetelmän optimoinnin aikana menetelmää testattiin maahantuojan ohjeiden pohjalta muutamin muunnoksin erilaisilla elintarvikkeilla sekä eri antureita käyttäen. Lopulta päädyttiin kahteen eri menetelmään, jotka validoitiin yhteensä 25:llä eri elintarvikkeella. Testattavia elintarviketyyppejä oli kaksi, joista toinen jaettiin vielä kahteen eri luokkaan elintarvikkeiden rakenteellisten eroavaisuuksien vuoksi. Validoinnin lisäksi joukosta elintarvikkeita analysoitiin kovuus ja tarttuvuus sekä niiden rinnakkaisista näytteistä vanhalla menetelmällä kovuus tai viskositeetti.
Työn aikana laite saatiin käyttövalmiiksi ja suunnitellut analyysit validoitua. Validoinnin perusteella analyysit olivat pääosin toistettavia. Korrelaatio aiemmin käytettyjen menetelmien kanssa tuki luotettavuutta. Vain yhden rakenteeltaan haastavamman elintarvikkeen tarttuvuusanalyysin tulosten toistettavuus oli siinä määrin heikkoa, että sen osalta analyysi vaatii lisätutkimuksia. Mittauksessa voisi kokeilla esimerkiksi vielä laakeampaa anturia, jotta tarttuvuusalue olisi isompi. Lisäksi jatkotutkimuksena mittausepävarmuuden määritys toisi arvokasta tietoa tulosten luotettavuudesta.
Työssä käytetyt elintarviketuotteet on koodattu luottamuksellisuuden vuoksi kirjain- ja numeroyhdistelmin.
Työn tarkoituksena oli optimoida tekstuurianalysaattorilla sopiva menetelmä erilaisille elintarvikkeille, tutkia korrelaatiota aikaisempien menetelmien kanssa graafisesti ja korrelaatiokerrointa hyödyntäen sekä validoida menetelmä todentamalla menetelmän toistettavuus.
Menetelmän optimoinnin aikana menetelmää testattiin maahantuojan ohjeiden pohjalta muutamin muunnoksin erilaisilla elintarvikkeilla sekä eri antureita käyttäen. Lopulta päädyttiin kahteen eri menetelmään, jotka validoitiin yhteensä 25:llä eri elintarvikkeella. Testattavia elintarviketyyppejä oli kaksi, joista toinen jaettiin vielä kahteen eri luokkaan elintarvikkeiden rakenteellisten eroavaisuuksien vuoksi. Validoinnin lisäksi joukosta elintarvikkeita analysoitiin kovuus ja tarttuvuus sekä niiden rinnakkaisista näytteistä vanhalla menetelmällä kovuus tai viskositeetti.
Työn aikana laite saatiin käyttövalmiiksi ja suunnitellut analyysit validoitua. Validoinnin perusteella analyysit olivat pääosin toistettavia. Korrelaatio aiemmin käytettyjen menetelmien kanssa tuki luotettavuutta. Vain yhden rakenteeltaan haastavamman elintarvikkeen tarttuvuusanalyysin tulosten toistettavuus oli siinä määrin heikkoa, että sen osalta analyysi vaatii lisätutkimuksia. Mittauksessa voisi kokeilla esimerkiksi vielä laakeampaa anturia, jotta tarttuvuusalue olisi isompi. Lisäksi jatkotutkimuksena mittausepävarmuuden määritys toisi arvokasta tietoa tulosten luotettavuudesta.
Työssä käytetyt elintarviketuotteet on koodattu luottamuksellisuuden vuoksi kirjain- ja numeroyhdistelmin.