Esiopetuksen koulukuraattoripalvelujen kehittäminen : toiminnallinen kehittämiskartoitus Nokialla

Abstract

Esiopetus tuli oppilas-ja opiskeluhuoltolain piiriin vuonna 2014 lakiuudistuksen (1287/2013) myötä. Vaikka lakiuudistuksesta on joitakin vuosia aikaa, on esiopetuksen oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluissa yhä kehittämistä. Esiopetuksen kuraattoripalvelujen kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen tunnettuuden lisäämistä.

Tutkimuksessa kartoitettiin, mitä esiopetuksen työntekijät tiesivät oppilashuollon koulukuraattoripalveluista Nokialla. Siinä myös selvitettiin, millaisia kuraattoripalveluihin liittyviä tarpeita esiopetuksen oppilailla ja heidän perheillään on esiopetuksen henkilöstön kertomana. Tutkimustulosten analyysiä hyödyntäen laadittiin palvelupolkumallinnukset esiopetuksen kuraattoripalveluista. Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena palvelumuotoilun keinoja soveltaen. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Esiopetuksen henkilöstön tietämys koulukurattoripalveluista vaihteli paljon vähistä pohjatiedoista omakohtaiseen kokemukseen palvelujen hyödyntämisestä. Esi-opetuksen oppilaiden ja heidän perheidensä tärkeimmät tarpeet koulukuraattori-palvelujen suhteen esiopetuksen henkilöstön kertomana koskivat vanhemmuuden tukea, sosiaalisia taitoja, kiusaamista sekä yksilöllisiä haasteita ja tarpeita. Teemat olivat samat sekä yhteisöllisen että yksilöllisen koulukuraattorityön kannalta.

Tutkimustuloksissa korostui vanhemmuuden tukemisen tärkeys. Vanhemmilla on suora vaikutus lapsen fyysiseen, psyykkiseen, aineelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vanhemmuutta tukemalla edistetään lasten hyvinvointia. Koulukuraattoripalvelujen tärkeäksi osa-alueeksi nousi esille myös sosiaalinen tuki. Sen avulla edistetään yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia.

Kuraattorityö on moninaista asiantuntijatyötä. Esiopetuksen kuraattorityössä korostuu konsultatiivinen ja palveluohjauksellinen työote. Koulukurattoripalveluille on tarvetta myös esiopetuksen parissa. Olisi hyvä selvittää, millaista resursointia tarvittaisiin, jotta kuraattoripalveluja voitaisiin toteuttaa lain edellyttämällä tavalla. Jo pienillä interventioilla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi niin opiskeluyhteisön kuin yksittäisten oppilaiden hyvinvointiin.

The aim was to develop a school social work in the preschool education context in the city of Nokia. The purpose was to clarify the pupils’ and their families’ needs described by the preschool educational workers and create common practices for school social work.

This study was carried out as a project using the qualitative methods and workshops. The data were collected from nine preschool educational workers and two school social workers and analyzed by means of qualitative content analysis.

The results revealed that knowledge of the school social work services was superficial but there was a wide interest about collaboration. Furthermore, the results show that pupils’ and their families’ considered supporting parenthood, social skills, bullying and social support.

The key finding was that there is a great possibility to the cooperation concerning supporting parenthood. Supporting parents at their parenthood enables children doing well. The study also found that social support is important part of school social work that are essential to be available. Further studies on the subject could examine in what kind of resources can meet The Pupil and Student Welfare Act service standard in the preschool education.