Lääkkeettömät menetelmät päihdehoitotyössä
Järvineva, Heidi; Uurto, Laura (2022)
Järvineva, Heidi
Uurto, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128897
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus päihdehoidossa käytettävistä lääkkeettömistä menetelmistä, sekä niiden hyödyistä päihderiippuvuuden hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa hyödynnettäväksi päihdehoitotyön opetuksessa ja kehittämisessä.
Analysoitava aineisto koostui kahdestatoista tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät yhden tai useamman lääkkeettömän menetelmän vaikutusta päihderiippuvuudesta toipumiseen. Artikkelit analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulokset luokiteltiin ala- ja yläluokiksi. Alaluokkien teemat yhdistettiin kahden yläluokan alle, joiden avulla saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin.
Lääkkeettömiä menetelmiä toteutettiin yksilöhoitona ja ryhmämuotoisena hoitona. Ryhmähoitoa olivat vertaistukeen tai muuhun sosiaaliseen tukeen perustuvat menetelmät, sekä musiikkiterapia ja kehollista toimintaa tai mielen ja kehon yhteyttä harjoittavat menetelmät. Yksilöhoitoa olivat sähköstimulaatio ja akupunktio, sekä erilaiset etäyhteyksin toteutettavat menetelmät.
Aktiivinen osallistuminen sekä kognitiivisten ja emotionaalisten taitojen vahvistaminen on vaikuttavaa. Vertaistuella on merkitystä, mutta yhteisöhoito yksinään ei ole tehokasta. Ylipäätään useamman menetelmän samanaikainen käyttö on hyödyllistä, samoin menetelmien soveltaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Etänä toteutettavalla hoidolla on potentiaalia, ja se myös mahdollistaa hoidolle jatkuvuutta. Toistolla on merkitystä, joten hoitokertojen määrällä on vaikutusta hoidon tehokkuuteen.
Lääkkeettömän menetelmän tehokkuutta kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisesti. Lääkkeettömillä menetelmillä voidaan lievittää oireita ja parantaa elämän laatua, vaikka tutkimuksista saatava näyttö on välillä ristiriitaista sen suhteen, miten päihteidenkäyttäjät pääsevät kokonaan irti päihteistä.
Analysoitava aineisto koostui kahdestatoista tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät yhden tai useamman lääkkeettömän menetelmän vaikutusta päihderiippuvuudesta toipumiseen. Artikkelit analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulokset luokiteltiin ala- ja yläluokiksi. Alaluokkien teemat yhdistettiin kahden yläluokan alle, joiden avulla saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin.
Lääkkeettömiä menetelmiä toteutettiin yksilöhoitona ja ryhmämuotoisena hoitona. Ryhmähoitoa olivat vertaistukeen tai muuhun sosiaaliseen tukeen perustuvat menetelmät, sekä musiikkiterapia ja kehollista toimintaa tai mielen ja kehon yhteyttä harjoittavat menetelmät. Yksilöhoitoa olivat sähköstimulaatio ja akupunktio, sekä erilaiset etäyhteyksin toteutettavat menetelmät.
Aktiivinen osallistuminen sekä kognitiivisten ja emotionaalisten taitojen vahvistaminen on vaikuttavaa. Vertaistuella on merkitystä, mutta yhteisöhoito yksinään ei ole tehokasta. Ylipäätään useamman menetelmän samanaikainen käyttö on hyödyllistä, samoin menetelmien soveltaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Etänä toteutettavalla hoidolla on potentiaalia, ja se myös mahdollistaa hoidolle jatkuvuutta. Toistolla on merkitystä, joten hoitokertojen määrällä on vaikutusta hoidon tehokkuuteen.
Lääkkeettömän menetelmän tehokkuutta kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisesti. Lääkkeettömillä menetelmillä voidaan lievittää oireita ja parantaa elämän laatua, vaikka tutkimuksista saatava näyttö on välillä ristiriitaista sen suhteen, miten päihteidenkäyttäjät pääsevät kokonaan irti päihteistä.