Itsensä johtamisen tukeminen ja voimavarojen lisääminen lukio-ikäisellä jalkapalloilijalla Toimintamallin kehittäminen Vaasan Palloseuran junioreissa
Priha, Ville (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128857
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Vaasan palloseuran lukioikäisten jalkapalloilijoiden itsensä johtamisen taitoa ja sitä kautta lisätä pelaajan voimavaroja lukioiässä. Lukiovaiheessa pelaajan kokonaiskuormitus kasvaa. Harjoi-tusmäärät lisääntyvät lisääntyneen aamuharjoittelun myötä ja koulussa vaatimustaso nousee. Lisäksi monen po-tentiaalisen pelaajan kohdalla tämä on vaihe, kun siirrytään ainakin osittain edustusjoukkueen toimintaan. Myös sitä kautta fyysinen ja henkinen kuormitus kasvaa. Tämän kehittämistyön kohderyhmä, eli pelaajat olivat lukioiäs-sä olevia pelaajia, jotka oli valittu aamuakatemiatoimintaan. Tämä tarkoittaa pelaajia, ketkä harjoittelevat joukkue-harjoittelun lisäksi kolme aamuharjoitusta viikossa. Toimintaa kutsutaan VPS akatemiatoiminnaksi.
Kehittämistyön tarkoitus oli kehittää seuraan ja omaan valmennustyöhön malli, mikä tukee lukioikäisten 16–18-vuotiaiden pelaajien jaksamista ja itsensä johtamisen kehittymistä.
Opinnäytetyö toteutui toimintatutkimuksen tyyppisenä kehittämistyönä. Kehittämistyön lähtökohtana toimi ekspan-siivisen oppimisen malli. Kehittämistyössä oli mukana Vaasan Palloseuran päätoimisten valmentajien tiimi, mikä koostui seitsemästä ammattivalmentajasta. Lisäksi pelaajia osallistettiin prosessin aikana.
Valmennustiimi suunnitteli ja ohjasi toimintaa kehittämispalaverissa ja väliarviopalavereissa. Palavereissa käytettiin menetelmänä tulevaisuusdialogia. Analysoitavana aineistona olivat tulevaisuusdialogin muistiot, pelaajien täyttämät päiväkirjamerkinnät 17 kuukauden ajalta sekä pelaajakeskustelut.
Pelaajien täyttämää voimavaraseurantaa tehtiin 17 kuukauden ajan. Pelaajat täyttivät päiväkirjaa yhden viikon jokaisen kuukauden aikana. Kokonaisuudessaan seurannassa oli 41 pelaajaa. Pelaajakeskusteluita käytiin seuran-nan aikana 20 pelaajan kanssa. Voimavara seurannassa seurattiin pelaajan unta, ravintoa, lihashuoltoa, omatoi-mista harjoittelua, joukkueharjoitusten kuormittavuutta sekä pelaajan ja valmentajan välistä vuorovaikutusta.
Voimavaraseurannan ja pelaajakeskusteluiden johtopäätöksenä voidaan todeta, että pelaajat kokevat voimavara-seurannan hyödyttävän omien itsensä johtamisen taitojen kehittymistä. Pelaajat kokevat, että päiväkirjaa täyttäes-sä pelaaja analysoi omaa toimintaansa ja pyrkii parantamaan omia toimintojaan suhteessa omiin tavoitteisiin. Pe-laajat kokivat myös hyötyneensä keskusteluista valmentajan kanssa itsensä johtamisesta ja voimavarojen lisäämi-sestä.
Valmentajat kokivat, että tulevaisuusdialogin kaltainen työyhteisöä osallistava kehittäminen on järkevää ja se vah-vistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja käytettäviä toimintatapoja. Kehittämistyön tuloksena syntyi seuraan toimin-tamalli, mitä voidaan hyödyntää kehitettäessä nuorten pelaajien voimavaroja sekä itsensä johtamisen taitoja.
Kehittämistyön tarkoitus oli kehittää seuraan ja omaan valmennustyöhön malli, mikä tukee lukioikäisten 16–18-vuotiaiden pelaajien jaksamista ja itsensä johtamisen kehittymistä.
Opinnäytetyö toteutui toimintatutkimuksen tyyppisenä kehittämistyönä. Kehittämistyön lähtökohtana toimi ekspan-siivisen oppimisen malli. Kehittämistyössä oli mukana Vaasan Palloseuran päätoimisten valmentajien tiimi, mikä koostui seitsemästä ammattivalmentajasta. Lisäksi pelaajia osallistettiin prosessin aikana.
Valmennustiimi suunnitteli ja ohjasi toimintaa kehittämispalaverissa ja väliarviopalavereissa. Palavereissa käytettiin menetelmänä tulevaisuusdialogia. Analysoitavana aineistona olivat tulevaisuusdialogin muistiot, pelaajien täyttämät päiväkirjamerkinnät 17 kuukauden ajalta sekä pelaajakeskustelut.
Pelaajien täyttämää voimavaraseurantaa tehtiin 17 kuukauden ajan. Pelaajat täyttivät päiväkirjaa yhden viikon jokaisen kuukauden aikana. Kokonaisuudessaan seurannassa oli 41 pelaajaa. Pelaajakeskusteluita käytiin seuran-nan aikana 20 pelaajan kanssa. Voimavara seurannassa seurattiin pelaajan unta, ravintoa, lihashuoltoa, omatoi-mista harjoittelua, joukkueharjoitusten kuormittavuutta sekä pelaajan ja valmentajan välistä vuorovaikutusta.
Voimavaraseurannan ja pelaajakeskusteluiden johtopäätöksenä voidaan todeta, että pelaajat kokevat voimavara-seurannan hyödyttävän omien itsensä johtamisen taitojen kehittymistä. Pelaajat kokevat, että päiväkirjaa täyttäes-sä pelaaja analysoi omaa toimintaansa ja pyrkii parantamaan omia toimintojaan suhteessa omiin tavoitteisiin. Pe-laajat kokivat myös hyötyneensä keskusteluista valmentajan kanssa itsensä johtamisesta ja voimavarojen lisäämi-sestä.
Valmentajat kokivat, että tulevaisuusdialogin kaltainen työyhteisöä osallistava kehittäminen on järkevää ja se vah-vistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja käytettäviä toimintatapoja. Kehittämistyön tuloksena syntyi seuraan toimin-tamalli, mitä voidaan hyödyntää kehitettäessä nuorten pelaajien voimavaroja sekä itsensä johtamisen taitoja.