Sosiaali- ja terveysministeriön hakijaviestinnän analyysi ja kehittäminen

Abstract

Rekrytointi ja hakijaviestintä ovat nykyään työnantajien prioriteettilistan kärjessä. Kilpailu osaavasta henkilöstöstä on kovaa ja sujuva hakijaviestintä rekrytoinnin aikana vaikuttaa vahvasti sekä hakijakokemukseen että työnantajamielikuvaan. Onnistunut hakijakokemus ja positiivinen työnantajakuva taas vaikuttavat koko yrityksen/organisaation menestykseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida ja kehittää sosiaali- ja terveysministeriön hakijaviestintää ja selvittää hakijaviestinnän vaikutusta työnantajamielikuvaan. Tutkimus rajattiin ulkoiseen viestintään ja rekrytointiprosessin eri vaiheisiin. Työ tehtiin toimeksiantona sosiaali- ja terveysministeriölle.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin rekrytointiprosessin eri vaiheita, hakijaviestintää ja hakijakokemusta sekä työnantajamielikuvaa. Työn empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä työn tietoperustaa hyödyntäen. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla 11.11.2021-31.1.2022 välisenä aikana. Kyselylomake lähetettiin hakuprosessin lopussa, rekrytointipäätöksen mukana yli 400 sosiaali- ja terveysministeriöön hakeneelle hakijalle, joista 47 vastasivat kyselyyn. Koska täysin tarkkaa hakijamäärää ei tiedetä, muodostui vastausprosentiksi arviolta noin 12 %.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että hakijat toivovat hakuprosessista entistä informatiivisempaa ja nopeampaa. Sekä työn tietoperustassa että empiirisessä osuudessa nähdään selkeästi myös tämänhetkiset rekrytoinnin trendit kuten monimuotoisuus ja teknologian kehittyminen. Toimeksiantajan kohdalla hakuprosessissa puutteelliseksi koettiin hakijoiden informointi ja palautteen antaminen hakuprosessin aikana. Tutkimuksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön hakuprosessi koetaan lähtökohtaisesti positiivisena.

Positiivisen työnantajakuvan syntymiseen hakuprosessin aikana vaikuttivat kyselytutkimuksen tuloksien mukaan muun muassa ammattitaitoiseksi koettu rekrytointiprosessi ja hakijaviestintään panostaminen. Negatiivisia syitä olivat taas hakuprosessin kesto ja huono yhteydenpito hakijaan. Edellä mainitut positiiviset ja negatiiviset syyt nostettiin myös teoriaosuudessa esille, mikä vahvistaa tutkimuksen tulosten reliabiliteettia. Kehittämisehdotuksiksi toimeksiantajalle korostettiin erityisesti rekrytointipäätöksen jälkeistä viestimistä sekä tarkan rekrytointisuunnitelman laatimista ja sen noudattamista.