Avolouhinnan ja murskauksen yhteistyön optimointi
Kivimäki, Mia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139053
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko avolouhinnan ja murskauksen kokonaiskustannuksia pienentää esimerkiksi kustannusten uudelleenohjauksella. Työssä perehdytään myös avolouhinnan työturvallisuustilanteeseen ja tulisiko sitä parantaa. Opinnäytetyön tilaajana toimii Peab konserniin kuuluva Swerock, jonka toimialana ovat muun muassa avolouhinta ja murskaus.
Simulaatioiden avulla saatiin selville, että ominaispanostuksen kasvaessa ja ruutukoon pienentyessä ylisuurten lohkareiden todennäköisyys irrotetussa louheessa pienenee erittäin pieneksi niin Anfolla kuin Kemiitilläkin räjäyttäessä. Louhekoon muutokset useampivaiheisella murskauslaitoksella eivät kuitenkaan lisää laitoksen laskennallista kokonaiskapasiteettia. Haastatteluissa selvitettiin työnjohtajien näkökulmia työturvallisuuteen ja mahdollisiin kustannuksia alentaviin toimiin.
Louhekoon pienentyminen ei lisännyt useampivaiheisen murskauslaitoksen laskennallista tehoa, mutta pienemmällä laitoksella voidaan saada mahdollisia teholisäyksiä, sillä louhekoon muutos vaikutti laitoksen esimurskan kuormitustasoon. Rikotuskustannusten pienentäminen louhekoon muutoksilla olisi myös selvempää pienemmillä murskauslaitoksilla. Haastattelujen perusteella työmaakokousten laajempi pitäminen ja hyvän aluesuunnitelman laadinta voivat tuoda uusia kustannussäästöjä työmaille.
Simulaatioiden avulla saatiin selville, että ominaispanostuksen kasvaessa ja ruutukoon pienentyessä ylisuurten lohkareiden todennäköisyys irrotetussa louheessa pienenee erittäin pieneksi niin Anfolla kuin Kemiitilläkin räjäyttäessä. Louhekoon muutokset useampivaiheisella murskauslaitoksella eivät kuitenkaan lisää laitoksen laskennallista kokonaiskapasiteettia. Haastatteluissa selvitettiin työnjohtajien näkökulmia työturvallisuuteen ja mahdollisiin kustannuksia alentaviin toimiin.
Louhekoon pienentyminen ei lisännyt useampivaiheisen murskauslaitoksen laskennallista tehoa, mutta pienemmällä laitoksella voidaan saada mahdollisia teholisäyksiä, sillä louhekoon muutos vaikutti laitoksen esimurskan kuormitustasoon. Rikotuskustannusten pienentäminen louhekoon muutoksilla olisi myös selvempää pienemmillä murskauslaitoksilla. Haastattelujen perusteella työmaakokousten laajempi pitäminen ja hyvän aluesuunnitelman laadinta voivat tuoda uusia kustannussäästöjä työmaille.