EuroVelo 11 -reitin palveluiden kehittäminen Keski-Suomessa
Ilmanen, Eetu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205128961
Tiivistelmä
Pyörämatkailu on kovassa nosteessa niin Euroopassa kuin Suomessakin. Konkreettisesti tämä näkyy EuroVelo-verkoston kehitystyössä, Pyörämatkakeskuksen perustamisessa ja Tervetuloa Pyöräilijä-tunnuksen lanseeraamisessa. EuroVelo on Euroopan Pyöräilyliiton alainen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena on perustaa koko Euroopan kattavan pyöräreittiverkosto. Kolme reittiä kulkee myös Suomen läpi ja näistä uusin on vielä suunnitteluvaiheessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia EuroVelo 11 -reitin Keski-Suomen osuuden palveluiden suhteen. Kehittämisehdotukset oli suunnattu tutkimuksen toimeksiantajalle Pyörämatkailukeskukselle, muille kehittäjätahoille sekä paikallisille yrityksille. Tutkimuskysymyksenä oli selvittää, minkälaisia toiveita ja odotuksia keskisuomalaisilla pyöräilijöillä oli reitin palveluita kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin kartoittaa Keski-Suomen nykytilannetta pyöräilijäystävällisten palveluiden suhteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä toimi lomakekysely. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat kertoivat kokemuksistaan ja toiveistaan liittyen pyöräilijöille suunnattuihin palveluihin. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2022, ja linkki Webropol-kyselyyn jaettiin neljässä Facebook-ryhmässä sekä Fillari-foorumilla. Tulosten analysoinnissa käytettiin hyväksi Webropol-ohjelman analyysitoimintoja sekä Excel-taulukkoa.
Tutkimustulosten perusteella keskisuomalaiset pyöräilijät olivat palveluiden suhteen varsin vähään tyytyväisiä. Pyörän turvallinen säilytys, ystävällinen asiakaspalvelu ja palveluiden saavutettavuus olivat monille vastaajille tärkeitä asioita. Suurimmalle osalle vastaajista Tervetuloa Pyöräilijä -tunnus ei ollut tuttu ja monille vastaajista palveluiden löytäminen oli aiheuttanut vaikeuksia. Tutkimustulokset vahvistivat myös Tervetuloa Pyöräilijä -tunnuksen tarpeellisuuden, sillä vastaajien toiveissa ja tunnuksen kriteereissä oli paljon yhtäläisyyksiä. Kehitysehdotuksissa käytettiin apuna palvelumuotoilun teoriaa ja työkaluja. Keskeisimpänä kehitysehdotuksena oli markkinointiin ja viestintään panostaminen.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia EuroVelo 11 -reitin Keski-Suomen osuuden palveluiden suhteen. Kehittämisehdotukset oli suunnattu tutkimuksen toimeksiantajalle Pyörämatkailukeskukselle, muille kehittäjätahoille sekä paikallisille yrityksille. Tutkimuskysymyksenä oli selvittää, minkälaisia toiveita ja odotuksia keskisuomalaisilla pyöräilijöillä oli reitin palveluita kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin kartoittaa Keski-Suomen nykytilannetta pyöräilijäystävällisten palveluiden suhteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä toimi lomakekysely. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat kertoivat kokemuksistaan ja toiveistaan liittyen pyöräilijöille suunnattuihin palveluihin. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2022, ja linkki Webropol-kyselyyn jaettiin neljässä Facebook-ryhmässä sekä Fillari-foorumilla. Tulosten analysoinnissa käytettiin hyväksi Webropol-ohjelman analyysitoimintoja sekä Excel-taulukkoa.
Tutkimustulosten perusteella keskisuomalaiset pyöräilijät olivat palveluiden suhteen varsin vähään tyytyväisiä. Pyörän turvallinen säilytys, ystävällinen asiakaspalvelu ja palveluiden saavutettavuus olivat monille vastaajille tärkeitä asioita. Suurimmalle osalle vastaajista Tervetuloa Pyöräilijä -tunnus ei ollut tuttu ja monille vastaajista palveluiden löytäminen oli aiheuttanut vaikeuksia. Tutkimustulokset vahvistivat myös Tervetuloa Pyöräilijä -tunnuksen tarpeellisuuden, sillä vastaajien toiveissa ja tunnuksen kriteereissä oli paljon yhtäläisyyksiä. Kehitysehdotuksissa käytettiin apuna palvelumuotoilun teoriaa ja työkaluja. Keskeisimpänä kehitysehdotuksena oli markkinointiin ja viestintään panostaminen.