Hyvä valmentaja salibandyn maajoukkuepelaajien määrittelemänä
Härmä, Jarmo (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139063
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia salibandyn maajoukkuepelaajia haastattelemalla, millaisista asioista koostuu hyvä valmentaja -käsite. Yksilöhaastattelujen avulla oli tarkoitus saada mahdollisimman henkilökohtaista kokemusta hyvän valmennuksen avaintekijöistä. Lisäksi tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten hyvät tavat valmentaa ovat konkreettisesti näkyneet heidän urallaan. Valmentamisesta yleisesti on tarjolla runsain mitoin tutkimustietoa ja erilaisia valmennusosaamisen määritelmiä ja -malleja, mutta urheilijoiden äänenpainot jäävät suhteellisen pieneen osaan tutkimustietoa tarkastellessa.
Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1) Millainen on hyvä valmentaja salibandyn maajoukkuetasoisten pelaajien mielestä, 2) Miten itsemääräämisteorian pääkohdat ovat näyttäytyneet hyvän valmentajan valmennuksessa, sekä 3) Millaista vuorovaikutusta käytännössä hyvä valmentaja on käyttänyt. Tutkimuksen tuloksista oli tarkoitus löytää asioita, joita voidaan ottaa tutkimuksen toimeksiantajan, Salibandyliiton, valmennuskoulutuksiin mukaan jatkossa. Tutkimus rajattiin koskemaan ainoastaan miespuolisia salibandypelaajia, sillä naispuolen tutkinta vaatii oman tutkimuksensa, jollainen on myös tulossa myöhemmin.
Tämän laadullisen tutkimuksen toteutusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Teemahaastattelut toteutettiin helmi-huhtikuun välillä vuonna 2022 ja tulokset valmistuivat huhtikuun alussa vuonna 2022. Haastattelut järjestettiin yksilöhaastatteluina internetin välityksellä käyttäen Microsoft Teams -palvelua. Haastatteluihin valikoitui kasaamani työryhmän muodostamalta listalta lopulta 11 haastateltavaa, jotka kaikki ovat nykyisiä aktiivipelaajia huippusarjoissa (Suomen F-Liiga ja Sveitsin NLA) pelaavia täysi-ikäisiä urheilijoita ja heillä kaikilla on lisäksi maajoukkuekokemusta. Riittäväksi maajoukkuekokemukseksi määriteltiin 23-vuotta täyttäneiden osalta miesten maajoukkuekokemus ja alle 23-vuotiaiden osalta alle 19-vuotiaiden MM-kisakokemus. Haastatellut pelaajat tulivat hyvin erilaisista lähtökohdista mitä tulee heidän historiaansa, maantieteelliseen tekijöihin ja kokemiinsa valmennustyyleihin. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksasta eri seurasta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaelma hyvän valmentajan määritelmästä salibandypelaajien kokemuksista ja mielipiteistä. Valmentajan tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin urheilijan kokonaisvaltainen kehittäminen, jotta hän pääsee tavoitteisiinsa. Valmentajan ominaisuuksia määriteltäessä haastateltavat kokivat tärkeimmäksi työteliäisyyden ja intohimon näkyminen, haavoittuvaisuuden osoittamisen ja olla aito oma itsensä. Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot auttavat valmentajaa luomaan kestävän ja syvän luottamussuhteen valmennettavaansa. Tuloksista voidaan päätellä, että valmentaminen on todella vaativaa useita eri taitoja vaativaa kokonaishallintaa kutsuva kokonaisuus. Tämä tutkimus toimii ladun aukaisijana tämän tyyppiselle tutkimukselle lajissamme ja työtä tuleekin jatkaa, jotta valmennuskulttuuri kehittyy. Tutkimuksen tuloksia käytetään eduksi Salibandyliiton valmennuskoulutuksissa.
Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1) Millainen on hyvä valmentaja salibandyn maajoukkuetasoisten pelaajien mielestä, 2) Miten itsemääräämisteorian pääkohdat ovat näyttäytyneet hyvän valmentajan valmennuksessa, sekä 3) Millaista vuorovaikutusta käytännössä hyvä valmentaja on käyttänyt. Tutkimuksen tuloksista oli tarkoitus löytää asioita, joita voidaan ottaa tutkimuksen toimeksiantajan, Salibandyliiton, valmennuskoulutuksiin mukaan jatkossa. Tutkimus rajattiin koskemaan ainoastaan miespuolisia salibandypelaajia, sillä naispuolen tutkinta vaatii oman tutkimuksensa, jollainen on myös tulossa myöhemmin.
Tämän laadullisen tutkimuksen toteutusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Teemahaastattelut toteutettiin helmi-huhtikuun välillä vuonna 2022 ja tulokset valmistuivat huhtikuun alussa vuonna 2022. Haastattelut järjestettiin yksilöhaastatteluina internetin välityksellä käyttäen Microsoft Teams -palvelua. Haastatteluihin valikoitui kasaamani työryhmän muodostamalta listalta lopulta 11 haastateltavaa, jotka kaikki ovat nykyisiä aktiivipelaajia huippusarjoissa (Suomen F-Liiga ja Sveitsin NLA) pelaavia täysi-ikäisiä urheilijoita ja heillä kaikilla on lisäksi maajoukkuekokemusta. Riittäväksi maajoukkuekokemukseksi määriteltiin 23-vuotta täyttäneiden osalta miesten maajoukkuekokemus ja alle 23-vuotiaiden osalta alle 19-vuotiaiden MM-kisakokemus. Haastatellut pelaajat tulivat hyvin erilaisista lähtökohdista mitä tulee heidän historiaansa, maantieteelliseen tekijöihin ja kokemiinsa valmennustyyleihin. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksasta eri seurasta.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuvaelma hyvän valmentajan määritelmästä salibandypelaajien kokemuksista ja mielipiteistä. Valmentajan tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin urheilijan kokonaisvaltainen kehittäminen, jotta hän pääsee tavoitteisiinsa. Valmentajan ominaisuuksia määriteltäessä haastateltavat kokivat tärkeimmäksi työteliäisyyden ja intohimon näkyminen, haavoittuvaisuuden osoittamisen ja olla aito oma itsensä. Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot auttavat valmentajaa luomaan kestävän ja syvän luottamussuhteen valmennettavaansa. Tuloksista voidaan päätellä, että valmentaminen on todella vaativaa useita eri taitoja vaativaa kokonaishallintaa kutsuva kokonaisuus. Tämä tutkimus toimii ladun aukaisijana tämän tyyppiselle tutkimukselle lajissamme ja työtä tuleekin jatkaa, jotta valmennuskulttuuri kehittyy. Tutkimuksen tuloksia käytetään eduksi Salibandyliiton valmennuskoulutuksissa.