Metallien analysoiminen hiuksista : Ympäristötekijöiden vertailu
Palosaari, Sari (2022)
Palosaari, Sari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205139211
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön inspiraationa oli vuonna 1993 tehty pro gradu, jossa oli kerätty hiusnäytteitä mm. Kokkolan suurteollisuusalueella työskenteleviltä ihmisiltä. Näytteitä oli kerätty myös henkilöiltä, jotka eivät olleet metalliteollisuudessa. Hiusnäytteet oli käsitelty ja niistä oli mitattu kymmenen eri metallin pitoisuudet. Vuosien varrella on Suomen, kuten Kokkolankin, teollisuudessa tiukennettu teollisuuden päästöjä ympäristöön. Huomiota vuosien varrella on myös kiinnitetty työntekijöiden suojausvarustusten huolellisempaan käyttöön. Tässä opinnäytetyössä haluttiin tehdä samankaltainen näytteenkeruu- ja analysointiprosessi kuin vuonna 1993. Näin tuloksia voidaan vertailla keskenään. Tuloksista voidaan myös päätellä eri ympäristötekijöiden vaikutuksen näkyminen metallikertymiin ihmisen hiuksissa.
Opinnäytetyössä kerättiin hiusnäytteitä ihmisiltä, jotka työskentelevät metallityössä, ja ihmisiltä, jotka eivät työskentele metallityössä. Näytteet käsiteltiin välttäen metallikontaminaatioita ja niistä analysoitiin seitsemän eri metallia. Analysoitavat metallit olivat koboltti, nikkeli, rauta, sinkki, lyijy, kupari ja kadmium. Analysointilaitteena käytettiin induktiivisesti kytkettyä plasma-massaspektrometriä (ICP-MS). Tulokset laskettiin ja kaavioitiin kerättyjen alkutietojen mukaan. Työssä vertaillaan ympäristötekijöiden (ikä, sukupuoli, metallityö) vaikutusta metallipitoisuuksien näkymiseen hiusnäytteessä.
Opinnäytetyön tuloksia ja aikaisempia vastaavanlaisia tutkimuksia verratessa huomattiin ympäristötekijöiden suora vaikutus metallipitoisuuksien näkymiseen hiusnäytteissä. Vertaillessa keskenään vuoden 1993 ja 2021 tutkimusta nähdään, että hiusten metallipitoisuus on kaikkien mitattujen metallien osalta keskimäärin pienemmät vuonna 2021 kuin vuonna 1993.
Opinnäytetyössä kerättiin hiusnäytteitä ihmisiltä, jotka työskentelevät metallityössä, ja ihmisiltä, jotka eivät työskentele metallityössä. Näytteet käsiteltiin välttäen metallikontaminaatioita ja niistä analysoitiin seitsemän eri metallia. Analysoitavat metallit olivat koboltti, nikkeli, rauta, sinkki, lyijy, kupari ja kadmium. Analysointilaitteena käytettiin induktiivisesti kytkettyä plasma-massaspektrometriä (ICP-MS). Tulokset laskettiin ja kaavioitiin kerättyjen alkutietojen mukaan. Työssä vertaillaan ympäristötekijöiden (ikä, sukupuoli, metallityö) vaikutusta metallipitoisuuksien näkymiseen hiusnäytteessä.
Opinnäytetyön tuloksia ja aikaisempia vastaavanlaisia tutkimuksia verratessa huomattiin ympäristötekijöiden suora vaikutus metallipitoisuuksien näkymiseen hiusnäytteissä. Vertaillessa keskenään vuoden 1993 ja 2021 tutkimusta nähdään, että hiusten metallipitoisuus on kaikkien mitattujen metallien osalta keskimäärin pienemmät vuonna 2021 kuin vuonna 1993.