Kouluterveydenhoitajien tiedontarpeet nuorten päihteettömyyden tukemisessa
Bäärs, Susanna (2022)
Bäärs, Susanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159335
Tiivistelmä
Alkoholi ja tupakka ovat nuorten eniten käyttämiä päihteitä. Nuorille tulisi kertoa päihteiden vaaroista ja riskeistä tehokkaasti ja totuudenmukaisesti. Kouluterveydenhuolto onkin avainasemassa havainnoitaessa nuorten alkoholi-, huume- tai muun päihdeongelman kehittymistä, sillä kouluterveydenhuoltoon kertyy paljon sellaista tietoa, joka mahdollistaa päihdeongelman varhaisen toteamisen. Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta.
Tutkimusten mukaan nuoret kokivat keskustelut kouluterveydenhoitajien kanssa mukaviksi sekä nuorten arviot terveydenhoitajan ammatillisuudesta ja asiantuntijuudesta neuvojen antajana olivat myönteisiä. Nuoret myös kokivat, että hoitaja vastasi heidän kaikkiin kysymyksiinsä ja antoi selitykset sekä tarjosi tietoa ymmärrettävällä kielellä. Näiden kokemusten pohjalta on tärkeää pitää yllä kouluterveydenhoitajien osaamista koulutuksilla, sillä osaaminen ei synny tyhjästä, osaaminen syntyy oppimisen tuloksena.
Tämä kehittämisprojekti oli osa Lounas-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO II-projektia. Kehittämisprojektin tavoitteena oli parantaa kouluterveydenhoitajien valmiuksia nuorten päihteettömyyden tukemisessa tarjoamalla osaamispuutteisiin kohdennettuja täydennyskoulutuksia. Tarkoituksena oli selvittää ja saada tietoa kouluterveydenhoitajien osaamisesta nuorten päihteettömyyden tukemisessa. Kouluterveydenhoitajien osaamista selvitettiin strukturoidulla, 24 kysymystä sisältävällä kysymyslomakkeella. Kyselyyn vastasi kymmenen peruskoulun kouluterveydenhoitajaa. Kouluterveydenhoitajat arvioivat osaavansa kertoa nuorelle parhaiten alkoholin ja tupakan käytön terveyshaitoista. Huonointa osaaminen oli sähkötupakan haitoista kertomisessa. Päihteiden käytön lopettamisen ohjaamisessa osaaminen oli parhainta alkoholin käytön lopettamisen ohjaamisessa, muiden päihteiden osalta ei juurikaan eroavaisuuksia osaamisen suhteen ollut. Osaaminen oli sitä parempaa, mitä pidempään kouluterveydenhoitajana oli toiminut.
Tuotoksena luotiin kouluterveydenhoitajien osaamiskartta nuorten päihteettömyyden tukemisessa. Kouluterveydenhoitajien osaamispuutteiden pohjalta annettiin aiheet koulutuskokonaisuuteen kouluterveydenhoitajille sekä nuorille sosiaalisen median tietoiskuja varten. Näiden turvin pystytään lisäämään kouluterveydenhoitajien tietotaitoja ja valmiuksia nuorten päihteettömyyden tukemisessa.
Tutkimusten mukaan nuoret kokivat keskustelut kouluterveydenhoitajien kanssa mukaviksi sekä nuorten arviot terveydenhoitajan ammatillisuudesta ja asiantuntijuudesta neuvojen antajana olivat myönteisiä. Nuoret myös kokivat, että hoitaja vastasi heidän kaikkiin kysymyksiinsä ja antoi selitykset sekä tarjosi tietoa ymmärrettävällä kielellä. Näiden kokemusten pohjalta on tärkeää pitää yllä kouluterveydenhoitajien osaamista koulutuksilla, sillä osaaminen ei synny tyhjästä, osaaminen syntyy oppimisen tuloksena.
Tämä kehittämisprojekti oli osa Lounas-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO II-projektia. Kehittämisprojektin tavoitteena oli parantaa kouluterveydenhoitajien valmiuksia nuorten päihteettömyyden tukemisessa tarjoamalla osaamispuutteisiin kohdennettuja täydennyskoulutuksia. Tarkoituksena oli selvittää ja saada tietoa kouluterveydenhoitajien osaamisesta nuorten päihteettömyyden tukemisessa. Kouluterveydenhoitajien osaamista selvitettiin strukturoidulla, 24 kysymystä sisältävällä kysymyslomakkeella. Kyselyyn vastasi kymmenen peruskoulun kouluterveydenhoitajaa. Kouluterveydenhoitajat arvioivat osaavansa kertoa nuorelle parhaiten alkoholin ja tupakan käytön terveyshaitoista. Huonointa osaaminen oli sähkötupakan haitoista kertomisessa. Päihteiden käytön lopettamisen ohjaamisessa osaaminen oli parhainta alkoholin käytön lopettamisen ohjaamisessa, muiden päihteiden osalta ei juurikaan eroavaisuuksia osaamisen suhteen ollut. Osaaminen oli sitä parempaa, mitä pidempään kouluterveydenhoitajana oli toiminut.
Tuotoksena luotiin kouluterveydenhoitajien osaamiskartta nuorten päihteettömyyden tukemisessa. Kouluterveydenhoitajien osaamispuutteiden pohjalta annettiin aiheet koulutuskokonaisuuteen kouluterveydenhoitajille sekä nuorille sosiaalisen median tietoiskuja varten. Näiden turvin pystytään lisäämään kouluterveydenhoitajien tietotaitoja ja valmiuksia nuorten päihteettömyyden tukemisessa.
