Strategier och ledarskap för främjande av vårdares psykosociala arbetshälsa: en scoping review med ett hälsofrämjande perspektiv

Abstract

Syftet med examensarbetet är att ta reda på hur vårdares psykosociala arbetshälsa kan främjas enligt ny nordisk forskning. Examensarbetets frågeställningar är: ”Vilka strategier för främjande av vårdares psykosociala arbetshälsa har studerats i ny nordisk litteratur?”, ”Vilka är strategiernas hälsofrämjande faktorer som främjar vårdares psykosociala välbefinnande?” och ”Vilken är den ledande skötarens roll i att främja vårdares psykosociala hälsa på arbetsplatsen?”. Genom metoden scoping review kartläggs litteratur inom ämnesområdet. Litteraturen genomgår en deduktiv innehållsanalys med stöd av den teoretiska referensramen bestående av den salutogena modellen av Antonovsky (1987), salutogent ledarskap enligt Hanson (2010) samt krav-kontroll-stödmodellen av Karasek och Theorell (1990). Resultatet sammanställs i tabeller och figurer samt genom en beskrivande sammanfattning. Resultatet visar att vårdares psykosociala arbetshälsa kan främjas genom strategier på arbetsplatsen som förbättrar psykosociala faktorer med inverkan på hälsa. Därigenom ökas vårdares meningsfullhet, hanterbarhet och begriplighet. Den ledande skötaren har en viktig roll i att främja vårdares psykosociala hälsa genom att göra arbetskraven hanterbara, öka medarbetarnas känsla av kontroll samt att införa stödjande åtgärder. Studiens resultat kan användas av ledande skötare, teamledare eller blivande ledare inom vårdsektorn för att främja medarbetarnas psykosociala arbetshälsa. Hälsofrämjande strategier och ledarskap är viktigt att beakta för främjande och upprätthållande av vårdares psykosociala arbetsvälbefinnande, vid förändringsarbete samt vid planering och införande av åtgärder som förbättrar vårdarens psykosociala arbetsmiljö. Forskning kring främjande av vårdpersonalens hälsa är viktigt med tanke på det ökade behovet av vårdpersonal.

Opinnäytetyö pyritään tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan selvittämään, miten hoitajien työperäistä psykososiaalista terveyttä voidaan edistää. Tutkimuskysymykset ovat: "Mitä strategioita hoitajien psykososiaalisen työterveyden edistämiseksi on tutkittu tuoreessa pohjoismaisessa kirjallisuudessa?", "Mitkä ovat terveyttä edistävät tekijät strategioissa, jotka parantavat hoitajien psykososiaalista hyvinvointia? " ja "Mikä on johtavan hoitajan rooli hoitajien psykososiaalisen terveyden edistämisessä työpaikalla?" Kirjallisuus kartoitetaan aihealueella käyttämällä Scoping Review -menetelmää. Deduktiivinen sisältöanalyysi tehdään kirjallisuuden analysoimiseksi teoreettisen kehyksen tuella, joka koostuu Antonovskin salutogeenisestä mallista (1987), Hansonin (2010) salutogeenisesta johtajuudesta sekä Karasek ja Theorellin (1990) työn vaativuushallinta-sosiaalinen tuki-mallista. Tulos kootaan taulukoihin ja kuviin sekä kuvailevan yhteenvedon avulla. Tulokset osoittavat, että hoitajien psykososiaalista työterveyttä voidaan edistää työpaikkastrategioilla, jotka parantavat psykososiaalisia tekijöitä, joilla on vaikutusta terveyteen. Tämä lisää hoitajien ymmärrettävyyttä, hallittavuutta ja merkityksellisyyttä tunnetta. Johtavalla hoitajalla on tärkeä rooli hoitajien psykososiaalisen terveyden edistämisessä tekemällä työvaatimuksista hallittavia, lisäämällä työntekijöiden hallinnan tunnetta ja tukitoimia. Tutkimuksen tuloksia voivat käyttää johtavat hoitajat, tiiminvetäjät tai tulevat terveydenhuollon johtajat työntekijöiden psykososiaalisen työterveyshuollon edistämiseksi. Terveyden edistämisstrategiat ja johtajuus ovat tärkeitä ottaa huomioon hoitajien psykososiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, kehitystyössä sekä hoitajien psykososiaalista työympäristöä parantavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Terveydenhuollon ammattilaisten terveyden edistämistä koskevat tutkimukset ovat tärkeät terveydenhuollon ammattilaisten kasvavan tarpeen vuoksi.

The aim of this master’s thesis is to study how nurses’ work-related psychosocial health can be promoted, according to recent Nordic research. The research-questions are: "What strategies for promoting nurses' psychosocial occupational health have been studied in recent Nordic literature?", "What are the health-promoting factors of these strategies that improve the psychosocial well-being of nurses? " and "What is the role of the leading nurse in promoting nurses’ psychosocial health in the workplace? ". Literature is mapped within the subject area using the method Scoping Review. A deductive content analysis is undertaken to analyze the literature with support by the theoretical framework consisting of the salutogenic model of Antonovsky (1987), salutogenic leadership according to Hanson (2010) and the demand-control-support model of Karasek and Theorell (1990). The result is compiled in tables and figures as well as through a descriptive summary. The results show that the psychosocial occupational health of nurses can be promoted through workplace strategies that improve psychosocial factors with an impact on health. This increases the meaningfulness, manageability, and comprehensibility of nurses. The leading nurse has an important role in promoting the psychosocial health of nurses by making work requirements manageable, increasing employees' sense of control, and introducing supportive measures. The results of the study can be used by leading nurses, team leaders or future leaders in the healthcare sector to promote employees' psychosocial occupational health. Health promotion strategies and leadership are important for improving and maintaining psychosocial occupational well-being of nurses, in developmental work and in planning and implementing measures that improve the nurses’ psychosocial work environment. Research on the promotion of healthcare professionals’ health is important due to the increasing need for healthcare professionals.