Lättföretagarens möjligheter och risker : En jämförande studie av lättföretagande och enskild näringsidkare

Abstract

Detta examensarbete behandlar ämnet lättföretagande. Lättföretagandet är en ny form av självsysselsättning som uppstått på grund av den pågående förändringen på arbetsmarknaden där outsourcing av arbetsuppgifter blivit en trend. Problemet med den snabba utvecklingen är att begreppet lättföretagande fortfarande inte känns igen av den finska lagstiftningen. Detta ger lättföretagarna en oklar ställning på arbetsmarknaden där man ibland anses som löntagare och ibland som företagare.

Syftet med examensarbetet var att förklara begreppet lättföretagande ur en skatterättslig och arbetsrättslig synvinkel för att kunna ge en rättvis helhetsbild över de risker och möjligheter som lättföretagandet har. Detta gjordes genom att jämföra lättföretagandet med företagsformen enskild näringsidkare.

Den teoretiska delen behandlade inkomstbeskattningen, momsbeskattningen och socialskyddet för en lättföretagare respektive enskild näringsidkare. Den empiriska delen genomfördes som en fallstudie på en befintlig enskild näringsidkare där målet var att räkna fram hur stor skatt som skulle betalas om företagaren var lättföretagare i stället. Man analyserade också hur företagarens momsbeskattning och socialskydd skulle ha sett ut som lättföretagare.

Resultatet av fallstudien visade att företagaren betalar mer inkomstskatt som lättföretagare. Som lättföretagare skulle företagaren inte vara momsskyldig men skulle heller inte ha möjlighet att dra av moms på inköp eller ha rätt till lättnad vid skattepliktens nedre gräns. Socialskyddet skulle ha sett ungefär likadant ut för företagaren som lättföretagare på grund av att lättföretagare går under samma arbetspensionsförsäkring som företagare.

Tämä opinnäytetyö käsittelee kevytyrittäjyyttä. Kevytyrittäjyys on uusi itsenäisen ammatinharjoittamisen muoto, jota on syntynyt työmarkkinoiden jatkuvasta muutoksesta, jossa tehtävien ulkoistamisesta on tullut trendi. Nopean kehityksen ongelmana on, että kevytyrittäjyyden käsitettä ei vielä tunnusteta Suomen lainsäädännössä. Tämä antaa kevytyrittäjille epäselvän aseman työmarkkinoilla, joilla heitä pidetään joskus palkansaajina ja joskus yrittäjinä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selittää kevytyrittäjyyden käsitettä verotuksen ja työoikeuden näkökulmasta, jotta saataisiin oikeudenmukainen kokonaiskuva kevytyrittäjyyden riskeistä ja mahdollisuuksista. Tämä tehtiin vertaamalla kevytyrittäjyyttä yksityisen elinkeinonharjoittajan muotoon.

Teoreettinen osa koski kevytyrittäjän ja yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotusta, arvonlisäveroverotusta ja sosiaaliturvaa. Empiirinen osa tehtiin tapaustutkimuksena olemassa olevasta yksinyrittäjästä, jossa tavoitteena oli laskea, kuinka paljon veroa maksettaisiin, jos yrittäjä olisi sen sijaan kevytyrittäjä. Siinä analysoitiin myös, miltä yrittäjän arvonlisäverotus ja sosiaaliturva olisivat näyttäneet kevytyrittäjän näkökulmasta.

Tapaustutkimuksen tulokset osoittivat, että yrittäjä maksaa enemmän tuloveroja kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjänä yrittäjä ei olisi ollut arvonlisäverovelvollinen, mutta ei myöskään voinut vähentää arvonlisäveroa ostoista tai ollut oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Sosiaaliturva olisi ollut yrittäjälle hyvin samanlainen kevytyrittäjänä, koska kevytyrittäjät käyttävät samaa työeläkevakuutusta kuin yrittäjät.

This bachelor’s thesis deals with the subject of light entrepreneurship. Light entrepreneurship is a new form of self-employment that has emerged due to the ongoing change in the labour market where outsourcing of tasks has become a trend. The problem with the rapid development is that the concept of light entrepreneurship is still not recognized by Finnish legislation. This gives light entrepreneurs an unclear position in the labour market, where they are sometimes considered employees and sometimes entrepreneurs.

The purpose of the thesis was to explain the concept of light entrepreneurship from a tax and labour law point of view to provide a fair overall picture of the risks and opportunities that light entrepreneurship carries with. This was done by comparing light entrepreneurship with the company type sole trader.

The theoretical part dealt with income taxation, VAT taxation and social security for a light entrepreneur and sole trader respectively. The empirical part was conducted as a case study on an existing sole trader company and the goal was to calculate how much tax would have been paid if the entrepreneur was a light entrepreneur instead of a sole trader. It was also analyzed how the entrepreneur's VAT taxation and social security would have looked like as a light entrepreneur.

The results of the case study showed that the entrepreneur pays more in income taxes as a light entrepreneur. As a light entrepreneur, the entrepreneur would not have been liable for VAT, but would also not be able to deduct VAT on purchases or be entitled to VAT relief for small businesses. Social security would have looked much the same for the entrepreneur as a light entrepreneur because light entrepreneurs go under the same earnings-related pension insurance as entrepreneurs.