Pienen yhdistyksen palkkahallinto – mitä ulkoistaa ja mitä ei?
Seppänen, Irina (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169497
Tiivistelmä
Tavoitteena oli tuottaa selvitys siitä, onko palkanlaskennan ja -maksamisen täysi ulkoistaminen kannattavaa kohteena olevalle yhdistykselle vai olisiko ulkoistusta järkevää joiltain osin purkaa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää yhdistyksen palkkahallinnollisten prosessien kehitystarpeita. Opinnäytetyö tulee toimimaan myös palkkahallinnon ohjeistuksena ja helpottaa palkanmaksun oikeellisuuden tarkkailua.
Opinnäytetyön tavoitteet sen tekijälle olivat oman palkkaosaamisen lisääminen, lisäperehtyminen Procountor-ohjelmistoon (erityisesti palkanlaskentatoimintoihin) sekä yleiskäsityksen saaminen siitä, millä perusteella jonkin toiminnon ulkoistamisen kannattavuutta arvioidaan.
Opinnäytetyössä keskityttiin vain sellaisiin palkkoihin ja palkkioihin liittyviin asioihin, jotka on tällä hetkellä ulkoistettu. Käsittelemättä jäivät siis esimerkiksi palkkatukihakemusten ja
-maksatushakemusten laatiminen sekä sellaiset palkkiot, jotka käsitellään ostolaskuina (esim. toiminimen kautta laskuttavat tahot).
Työn rakenne noudatti ns. vetoketjumallia: kulloinkin käsiteltävää asiaa tarkasteltiin ensin yleiseltä kannalta ja sitten yhdistyksen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperustan muodostivat ulkoistamista ja sen purkamista käsittelevä kirjallisuus ja artikkelit, palkkahallintoa käsittelevä ammattikirjallisuus, verottajan ohjeistukset, aihepiiriin liittyvä lainsäädäntö sekä Procountor-ohjelmiston ohjeistukset.
Opinnäytetyön keskeistä teoriataustaa olivat ulkoistamisen sekä ulkoistamisen purkamisen, työsuhteen, palkan ja työkorvauksen käsitteet. Palkan ja työkorvauksen erottelu on erittäin tärkeää yhdistyksen palkkahallinnossa.
Selvityksen tulokseksi saatiin, että nykykäytännön jatkaminen on paras vaihtoehto. Prosessin aikana oli kuitenkin mahdollista muodostaa kokonaiskuva Yhdistyksen palkkahallinnosta ja vahvistaa Yhdistyksen palkkahallinnollista tietopohjaa, mikä on auttanut mm. kommunikoinnissa kirjanpitäjän ja tilintarkastajan kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteet sen tekijälle olivat oman palkkaosaamisen lisääminen, lisäperehtyminen Procountor-ohjelmistoon (erityisesti palkanlaskentatoimintoihin) sekä yleiskäsityksen saaminen siitä, millä perusteella jonkin toiminnon ulkoistamisen kannattavuutta arvioidaan.
Opinnäytetyössä keskityttiin vain sellaisiin palkkoihin ja palkkioihin liittyviin asioihin, jotka on tällä hetkellä ulkoistettu. Käsittelemättä jäivät siis esimerkiksi palkkatukihakemusten ja
-maksatushakemusten laatiminen sekä sellaiset palkkiot, jotka käsitellään ostolaskuina (esim. toiminimen kautta laskuttavat tahot).
Työn rakenne noudatti ns. vetoketjumallia: kulloinkin käsiteltävää asiaa tarkasteltiin ensin yleiseltä kannalta ja sitten yhdistyksen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperustan muodostivat ulkoistamista ja sen purkamista käsittelevä kirjallisuus ja artikkelit, palkkahallintoa käsittelevä ammattikirjallisuus, verottajan ohjeistukset, aihepiiriin liittyvä lainsäädäntö sekä Procountor-ohjelmiston ohjeistukset.
Opinnäytetyön keskeistä teoriataustaa olivat ulkoistamisen sekä ulkoistamisen purkamisen, työsuhteen, palkan ja työkorvauksen käsitteet. Palkan ja työkorvauksen erottelu on erittäin tärkeää yhdistyksen palkkahallinnossa.
Selvityksen tulokseksi saatiin, että nykykäytännön jatkaminen on paras vaihtoehto. Prosessin aikana oli kuitenkin mahdollista muodostaa kokonaiskuva Yhdistyksen palkkahallinnosta ja vahvistaa Yhdistyksen palkkahallinnollista tietopohjaa, mikä on auttanut mm. kommunikoinnissa kirjanpitäjän ja tilintarkastajan kanssa.