Lattiaviilenyksen käyttö ja kustannustehokkuus

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on olosuhdesimulointia käyttäen selvittää asuinkerrostalon huoneistojen lämpökäyttäytymistä viilennyskaudella (1.6-31.8) ilman viilennystä ja vesikiertoisen lattiaviilennyksen kanssa. Lattiaviilennys on vielä hieman tuntematon viilennysmuoto, johon liittyy tiettyjä ennakkoluuloja, näihin haetaan tässä työssä vastauksia. Olosuhdesimulointi on toteutettu IDA Indoor Climate and Energy simulointiohjelmaa käyttäen. Ohjelmistolla voidaan tutkia rakennusten vuotuisia ja hetkellisiä lämpötiloja sekä energiankulutusta. Simuloinnin perusteella kerrostalon huoneistojen lämpötilat ilman viilennystä olivat koko simulointiajanjakson ~ 26-32°C:een välillä. Simuloinnissa käytettiin kahta eri lattiaviilennyksen maksimitehoa 20 W/m² ja 40 W/m². Molemmilla tehoilla pysyivät simuloitujen asuntojen lämpötilat halutulla tasolla, noin 22-24,5°C:een välillä koko simulointiajanjakson aikana. Eri maksimiteholla ei ollut suurta vaikutusta huoneistolämpötiloihin keskenään. Simuloinnin pohjalta käy ilmi, että tässä tapauksessa lattiaviilennys on erinomainen vaihtoehto poistamaan huoneistojen ylilämpöä ja parantamaan asuinoloja. Kerrostalolle tehdyn lattiaviilennysoption pohjalta, asuntokohtaiseksi investointikustannukseksi tulee noin 1200 € kun lattiaviilennysjärjestelmä jakaa samaa järjestelmää lattialämmityksen kanssa, ja jäähdytysenergia tuotetaan vapaajäähdytyksenä käyttäen porakaivoa. Lattiaviilennys kuluttaa energiaa viileänjakomuotona ainoastaan kiertovesipumpun sähkönkulutuksen verran, jonka ansiosta energian kulutus pysyy alhaisena. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Granlund Pohjanmaa Oy:n kanssa.