Jakelun sähköistämisen vaikutukset henkilöstön toimenkuvaan : haastattelututkimus DB Schenkerin kuljettajien näkemyksistä sähköiseen jakeluun
Hakulinen, Oskari (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169509
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on jakelun sähköistämisen vaikutukset kuljettajien toimenkuvaan. Tutkimus kohdistuu Liedon DB Schenkerin kokonaan sähköiseen jakeluun siirtymiseen. Tavoitteena on selvittää kuljettajien näkemyksiä sähköisen jakelun vaikutuksista työtehtäviin, siihen perehdyttämiseen ja mahdollisia parannusehdotuksia sähköiseen rahtikirjaan.
Tutkimus toteutettiin haastatteluna, jossa aineisto koostui DB Schenkerin kahdeksan Liedossa työskentelevän jakelun kuljettajan vastauksista. Tulokset analysoitiin laadullisella otteella. Keskeisenä tuloksena havaittiin, että sähköinen rahtikirja mahdollistaa useamman tiedon samanaikaisen tarkastelun, mutta spesifimpiä lähetystietoja saattaa puuttua. Sillä oli siten sekä hyviä että huonoja vaikutuksia työtehtäviin. Esitetyt parannusehdotukset liittyivät käytännön kannalta tärkeisiin asioihin. Suurin osa ei ollut saanut varsinaista koulutusta sähköisen tiedon käyttöön, mutta toisaalta sitä ei siltikään kaivattu kuljettajiston toimesta.
Johtopäätöksenä voidaan havaita, että kokonaan sähköiseen jakeluun siirtymistä ei koettu työtä hankaloittavana. Vastaukset olivat neutraaleja tai osittain sen kannalla, että sähköiseen jakeluun siirtyminen on helpottanut työtä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tiettyihin toimintatapoihin, esimerkiksi vaurioituneiden lähetysten jakamiseen, kannattaa kohdistaa lisätutkimusta yhtenevän ohjeistuksen luomiseksi. Tämän tutkimuksen avulla pystytään hahmottamaan yleiskuvaa sähköiseen jakeluun siirtymisen vaikutuksista kuljettajiston työtehtäviin ja pohjustamaan jatkotutkimuksia aiheesta.
Tutkimus toteutettiin haastatteluna, jossa aineisto koostui DB Schenkerin kahdeksan Liedossa työskentelevän jakelun kuljettajan vastauksista. Tulokset analysoitiin laadullisella otteella. Keskeisenä tuloksena havaittiin, että sähköinen rahtikirja mahdollistaa useamman tiedon samanaikaisen tarkastelun, mutta spesifimpiä lähetystietoja saattaa puuttua. Sillä oli siten sekä hyviä että huonoja vaikutuksia työtehtäviin. Esitetyt parannusehdotukset liittyivät käytännön kannalta tärkeisiin asioihin. Suurin osa ei ollut saanut varsinaista koulutusta sähköisen tiedon käyttöön, mutta toisaalta sitä ei siltikään kaivattu kuljettajiston toimesta.
Johtopäätöksenä voidaan havaita, että kokonaan sähköiseen jakeluun siirtymistä ei koettu työtä hankaloittavana. Vastaukset olivat neutraaleja tai osittain sen kannalla, että sähköiseen jakeluun siirtyminen on helpottanut työtä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tiettyihin toimintatapoihin, esimerkiksi vaurioituneiden lähetysten jakamiseen, kannattaa kohdistaa lisätutkimusta yhtenevän ohjeistuksen luomiseksi. Tämän tutkimuksen avulla pystytään hahmottamaan yleiskuvaa sähköiseen jakeluun siirtymisen vaikutuksista kuljettajiston työtehtäviin ja pohjustamaan jatkotutkimuksia aiheesta.