Keravan Energian henkilöstön olemassa olevat valmiudet itsensä johtamisesta ja työhyvinvoinnista
Enberg, Christina (2022)
Enberg, Christina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179712
Tiivistelmä
Tämän kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuvan opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia ennakkoasenteita Keravan Energian henkilöstöllä oli tulevaa kehitysohjelmaa koskien. Tämän pohjalta kehitettiin itsensä johtamista ja vuorovaikutusta koskevan kehitysohjelman tarkemmat painopisteet. Tutkimuksen tukena käytettiin erilaisia tilastollisen tutkimuksen menetelmiä, että saatiin erilaisia luokitteluita, syy- ja seuraussuhteiden vertailua sekä numeraalisiin tuloksiin perustuvien ilmiöiden selittämistä.
Tutkimuksessa keskityttiin teemoihin työhyvinvointi, itsensä johtaminen sekä itsetuntemus. Teemat ovat ajankohtaisia, sillä ymmärrys teemoista auttaa henkilöstöä vuorovaikutuksessa. Keravan Energialla oli paljon puhetta tulevasta kehitysohjelmasta, joten ennakkoasenteiden tutkiminen auttoi kehitysohjelman painopisteiden tarkentamisessa.
Työn tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen eri osa-alueita sekä itsetuntemusta ja sen merkitystä itsensä johtamiselle. Tietoperustassa käsiteltiin myös tarkemmin itsensä johtamisen merkitystä työhyvinvoinnille sekä teemoja käsitteenä.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselylomakkeella, joka laadittiin Surveypal-sovelluksella. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kysely lähetettiin koko Keravan Energian henkilöstölle (78 henkeä), joista 56 vastasi. Kysely oli avoinna 10.-17.1.2022 välisen ajan ja tutkimuksen vastausprosentti oli 72 prosenttia. Tutkimusaineisto käsiteltiin Excel-ohjelmalla.
Tutkimusaineistosta saaduista tunnusluvuista voidaan tehdä johtopäätös, että työhyvinvointi sekä itsensä johtaminen ovat tärkeitä teemoja Keravan Energian henkilöstölle ja teemat kytkeytyvät toisiinsa. Vastaajat kokivat itsetuntemuksen tuovan työhyvinvointia.
Vastaajien ennakkoasenne kehitysohjelmaa kohden oli enimmäkseen positiivinen, mutta kehitysohjelma herätti myös negatiivisia ajatuksia. Vastauksien perusteella kehitysohjelmaa koskevat teemat koettiin tärkeänä, joten henkilöstön ymmärrystaso teemojen merkityksestä oli korkea.
Tutkimuksessa keskityttiin teemoihin työhyvinvointi, itsensä johtaminen sekä itsetuntemus. Teemat ovat ajankohtaisia, sillä ymmärrys teemoista auttaa henkilöstöä vuorovaikutuksessa. Keravan Energialla oli paljon puhetta tulevasta kehitysohjelmasta, joten ennakkoasenteiden tutkiminen auttoi kehitysohjelman painopisteiden tarkentamisessa.
Työn tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen eri osa-alueita sekä itsetuntemusta ja sen merkitystä itsensä johtamiselle. Tietoperustassa käsiteltiin myös tarkemmin itsensä johtamisen merkitystä työhyvinvoinnille sekä teemoja käsitteenä.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselylomakkeella, joka laadittiin Surveypal-sovelluksella. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kysely lähetettiin koko Keravan Energian henkilöstölle (78 henkeä), joista 56 vastasi. Kysely oli avoinna 10.-17.1.2022 välisen ajan ja tutkimuksen vastausprosentti oli 72 prosenttia. Tutkimusaineisto käsiteltiin Excel-ohjelmalla.
Tutkimusaineistosta saaduista tunnusluvuista voidaan tehdä johtopäätös, että työhyvinvointi sekä itsensä johtaminen ovat tärkeitä teemoja Keravan Energian henkilöstölle ja teemat kytkeytyvät toisiinsa. Vastaajat kokivat itsetuntemuksen tuovan työhyvinvointia.
Vastaajien ennakkoasenne kehitysohjelmaa kohden oli enimmäkseen positiivinen, mutta kehitysohjelma herätti myös negatiivisia ajatuksia. Vastauksien perusteella kehitysohjelmaa koskevat teemat koettiin tärkeänä, joten henkilöstön ymmärrystaso teemojen merkityksestä oli korkea.