Kohti vaivattomampaa aineistonäyttelyiden ylläpitoa : IMMS-näyttelytyökalun käyttöönottoprosessin arviointia keskustakirjasto Oodissa
Lindfors, Mattus (2022)
Lindfors, Mattus
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179752
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Intelligent Material Management Systemsin (IMMS) näyttelytyökalutoiminnon käyttöönottoprosessia Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjasto Oodissa. IMMS on Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä oleva kellutusjärjestelmä, joka käyttää hyväkseen tekoälyä. Näyttelytyökalu on osa IMMS:n toimintaa, ja se mahdollistaa aineistonäyttelyiden järjestämisen valmiiksi kootuilta näyttelylistoilta sekä näyttelyaineiston varaamisen automatisoinnin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka onnistunut näyttelytyökalun käyttöönotto oli Oodin henkilökunnan mielestä. Samalla heiltä kerättiin palautetta käyttöönottoprosessista ja näyttelytyökalun käyttöominaisuuksista. Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupunginkirjaston toimeksiantona.
Työn tutkimusote oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruu toteutettiin kahden verkkokyselyn avulla, ja ne olivat luotu Webropol-ohjelmalla. Verkkokyselyt jaettiin Oodin sisäisissä viestintäkanavissa. Ensimmäinen kysely oli suunnattu koko Oodin henkilökunnalle, ja tähän kyselyyn kertyi 22 vastaajaa. Toinen kysely oli suunnattu Oodin sisäiselle sisältötiimille, ja tähän kyselyyn kertyi kolme vastaajaa. Sisältötiimi oli Oodissa näyttelytyökalun ensimmäinen käyttäjäryhmä, joten heitä pyydettiin arvioimaan käyttöönottoprosessiin liittyviä teemoja sekä antamaan palautetta näyttelytyökalun käyttöominaisuuksista. Tuloksia analysoitiin Webropol-ohjelmalla, ja tuloksista koottiin Excel-taulukkolaskentaohjelman ja Word-tekstinkäsittelyohjelman avulla kuvioita ja taulukoita. Avointen kysymysten tulosten analysoimiseen käytettiin vastausten teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää matalan vastaajamäärän vuoksi. Tutkimuksen toteuttaminen ja näyttelytyökalun käyttöönotto menivät harmillisesti osittain päällekkäin, mikä mahdollisesti vaikutti vastaajamääriin. Kummankin kyselyn vastaajat edustivat vain alle puolta tutkimuksen perusjoukosta. Tulokset antoivat silti vastauksia työn tutkimuskysymyksille. Suurin osa vastaajista koki näyttelytyökaluun liittyvän viestinnän sekä perehdytyksen olleen onnistunutta. Käyttökokemuksissa havaittiin joitain puutteita, ja niitä olisi tulosten avulla hyvä kehittää. Vastaajat tiedostivat näyttelytyökalun tarjoamat mahdollisuudet, ja moni heistä koki näyttelytyökalun olevan oiva lisä kirjastoille aineistonäyttelyiden järjestämisessä.
Työn tutkimusote oli kvantitatiivinen. Aineistonkeruu toteutettiin kahden verkkokyselyn avulla, ja ne olivat luotu Webropol-ohjelmalla. Verkkokyselyt jaettiin Oodin sisäisissä viestintäkanavissa. Ensimmäinen kysely oli suunnattu koko Oodin henkilökunnalle, ja tähän kyselyyn kertyi 22 vastaajaa. Toinen kysely oli suunnattu Oodin sisäiselle sisältötiimille, ja tähän kyselyyn kertyi kolme vastaajaa. Sisältötiimi oli Oodissa näyttelytyökalun ensimmäinen käyttäjäryhmä, joten heitä pyydettiin arvioimaan käyttöönottoprosessiin liittyviä teemoja sekä antamaan palautetta näyttelytyökalun käyttöominaisuuksista. Tuloksia analysoitiin Webropol-ohjelmalla, ja tuloksista koottiin Excel-taulukkolaskentaohjelman ja Word-tekstinkäsittelyohjelman avulla kuvioita ja taulukoita. Avointen kysymysten tulosten analysoimiseen käytettiin vastausten teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää matalan vastaajamäärän vuoksi. Tutkimuksen toteuttaminen ja näyttelytyökalun käyttöönotto menivät harmillisesti osittain päällekkäin, mikä mahdollisesti vaikutti vastaajamääriin. Kummankin kyselyn vastaajat edustivat vain alle puolta tutkimuksen perusjoukosta. Tulokset antoivat silti vastauksia työn tutkimuskysymyksille. Suurin osa vastaajista koki näyttelytyökaluun liittyvän viestinnän sekä perehdytyksen olleen onnistunutta. Käyttökokemuksissa havaittiin joitain puutteita, ja niitä olisi tulosten avulla hyvä kehittää. Vastaajat tiedostivat näyttelytyökalun tarjoamat mahdollisuudet, ja moni heistä koki näyttelytyökalun olevan oiva lisä kirjastoille aineistonäyttelyiden järjestämisessä.