Välkkäritoiminnan aloittaminen alakoulussa

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa alakouluun soveltuva välkkäritoimintamalli, jossa välkkärit eli 5.-6-luokan oppilaat toimivat välituntiliikuttajina koulun muille oppilaille. Välkkäritoiminnan tavoitteena oli lisätä oppilaiden koulupäivän aikaista liikuntaa. Kyseisessä alakoulussa oli ollut vuosia aiemmin välkkäritoimintaa, joka oli kuitenkin hiipunut kokonaan koronapandemian aiheuttamien rajoituksien vuoksi. Välkkäritoiminnan elvyttämiseksi tarvittiin uusien välkkäreiden rekrytointia, koulutusta ja sitouttamista toimintaan. Välkkäritoiminnan uusissa järjestelyissä otettiin huomioon myös vallitsevat koronarajoitukset siten, että luokkaryhmiä ei sekoitettu keskenään.

Lasten ja nuorten liikunnan vähentyminen, lisääntynyt ruutuaika ja fyysinen sekä henkinen pahoinvointi ovat puhuttaneet ihmisiä jo pitkään. Välkkäritoiminnan tavoitteena oli lisätä koulupäivän aikaista liikuntaa ja sitä kautta edistää oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opinnäytetyön teoriapohja rajautuu lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, liikunnan merkitykseen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sekä liikunnan myönteisiin vaikutuksiin oppimiseen.

Välkkäritoiminnan kehittäminen toteutui prosessisuunnittelun kautta, johon kuului monta vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli toiminnan suunnittelu koulupäivään yhdessä koulun rehtorin ja muiden opettajien kanssa. Seuraavat vaiheet olivat välkkäritoiminnan aikataulun laatiminen, välkkäreiden rekrytointi, välkkärikoulutuksien suunnittelu, tiedotus välkkäritoiminnasta sekä palautteen kerääminen.

Kehitystyön tulokset perustuivat havainnointiin ja palautekyselyihin, jotka järjestettiin välkkäreille, oppilaille ja luokanopettajille. Välkkäritoiminnasta saatu palaute oli pääosin positiivista, vaikka kehitysehdotuksiakin nousi esille. Oppilaat antoivat eniten positiivista palautetta siitä, että välkkärivälkän leikit olivat kivoja ja oli mukavaa että ohjaajina toimivat lapset eli 5.-6.-luokan oppilaat. Oppilaista oli erityisen kivaa, että ison välitunnin sai viettää sisällä liikuntasalissa normaalin ulkovälitunnin sijaan. Positiivinen palaute oli myös se, että välkkärivälkillä kenenkään ei tarvitse olla välitunnilla yksin, joka ehkäisee syrjäytymistä ja kiusaamista. Opettajat tekivät myönteisiä havaintoja oppilaiden keskittymisestä välkkärivälkän jälkeisellä oppitunnilla. Nämä havainnot antoivat varovaista tukea teoriapohjassa esiinnousseelle liikunnan ja oppimisen väliselle positiiviselle yhteydelle. Keskeisin löydös tuloksissa oli, että lapset haluaisivat liikkua enemmän. Oppilaat toivoivat välkkärivälkkien kestävän pidempään ja niitä toivottiin olevan useamman kerran viikossa. Liikunnan edistämisessä onkin kyse jokapäiväisten liikuntamahdollisuuksien luomisesta, johon tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän resursseja koululta sekä kunnan ja liikuntatoimijoiden tiivistä yhteistyötä.