Aineettoman palkitsemisen merkitys assistenttien sisäiseen työmotivaatioon
Jussila, Senja (2022)
Jussila, Senja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179857
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin aineettoman palkitsemisen merkitystä assistenttien sisäiseen työmotivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kokonaiskuvaa niistä aineettoman palkitsemisen alueista, jotka motivoivat ja ovat merkityksellisiä assistenttityössä. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää, mitä organisaatiot voisivat tehdä lisätäkseen aineettoman palkitsemisen elementtejä assistenttien työhön. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena 28.2.-7.3.2022 aikana ja kyselyyn vastasi yhteensä 140 assistenttia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikkiaan 97 prosenttia tutkimukseen osallistuneista assistenteista oli sitä mieltä, että joustavuus työn tekemisessä motivoi heitä työssä suuresti ja 93 prosenttia koki työssään myös työn itsenäisyyden varsin motivoivana. Lisäksi 92 prosenttia kyselyyn vastanneista assistenteista koki, että työyhteisön ilmapiiri motivoi heitä heidän työssään joko paljon tai erittäin paljon. Tutkimustulosten mukaan useat aineettoman palkitsemisen alueet ovat assistenteille työmotivaation kannalta merkityksellisiä. Lähes kaikki eli 99 prosenttia assistenteista oli sitä mieltä, että oman osaamisen hyödyntämisellä on joko paljon tai erittäin paljon merkitystä heidän työmotivaatioonsa ja yhteensä 95 prosenttia piti työn tekemisen tapoihin vaikuttamisen mahdollisuutta varsin merkityksellisenä. Lisäksi 94 prosenttia kyselyyn vastanneista assistenteista oli sitä mieltä, että esihenkilöltä saadun myönteisen palautteen merkitys työmotivaatioon on suuri. Tutkimustulosten mukaan kaikkiaan 94 prosenttia kyselyyn vastanneista assistenteista piti joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että heidän organisaationsa pystyisi lisäämään heidän työhönsä itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja 91 prosenttia piti myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuuksien lisäämistä hyvin tärkeänä. Lisäksi valtaosa vastaajista piti työn kehittämisen, palautteen saamisen ja uralla etenemisen mahdollisuuksien lisäämistä työhönsä tärkeänä. Johtopäätöksenä todettiin, että assistentteja motivoi useat aineettoman palkitsemisen alueet ja niillä on paljon merkitystä heidän sisäiselle työmotivaatiolleen.
Jatkotutkimusehdotuksena ehdotetaan tutkittavaksi, että miten aloittelevien ja kokeneempien assistenttien näkemykset mahdollisesti eroavat eri ulkoisten ja sisäisten palkitsemistapojen osalta, jotta voitaisiin pohtia eri uravaiheessa olevien assistenttien palkitsemista ja niiden huomioimista organisaatioissa. Koska tämän tutkimuksen tulosten mukaan monet assistentit toivovat lisää aineettoman palkitsemisen alueita työhönsä, voitaisiin myös tutkia assistenttien esihenkilöiden näkemyksiä siitä, miten he kokevat eri aineettomien palkitsemistapojen toteutuvan assistenttityössä ja tehdä organisaatioille kehitysideoita sen pohjalta, miten heidän mielestään assistenttityöhön voidaan lisätä aineettoman palkitsemisen alueita. Kolmantena jatkotutkimusehdotuksena ehdotetaan tutkittavaksi, missä määrin sisäisen motivaation kannalta keskeiset autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet toteutuvat assistenttien työssä esimerkiksi jossain tietyssä organisaatiossa ja miten johtamiskäytäntöjä voitaisiin kyseisessä organisaatiossa kehittää assistenttien sisäistä työmotivaatiota tukevammaksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikkiaan 97 prosenttia tutkimukseen osallistuneista assistenteista oli sitä mieltä, että joustavuus työn tekemisessä motivoi heitä työssä suuresti ja 93 prosenttia koki työssään myös työn itsenäisyyden varsin motivoivana. Lisäksi 92 prosenttia kyselyyn vastanneista assistenteista koki, että työyhteisön ilmapiiri motivoi heitä heidän työssään joko paljon tai erittäin paljon. Tutkimustulosten mukaan useat aineettoman palkitsemisen alueet ovat assistenteille työmotivaation kannalta merkityksellisiä. Lähes kaikki eli 99 prosenttia assistenteista oli sitä mieltä, että oman osaamisen hyödyntämisellä on joko paljon tai erittäin paljon merkitystä heidän työmotivaatioonsa ja yhteensä 95 prosenttia piti työn tekemisen tapoihin vaikuttamisen mahdollisuutta varsin merkityksellisenä. Lisäksi 94 prosenttia kyselyyn vastanneista assistenteista oli sitä mieltä, että esihenkilöltä saadun myönteisen palautteen merkitys työmotivaatioon on suuri. Tutkimustulosten mukaan kaikkiaan 94 prosenttia kyselyyn vastanneista assistenteista piti joko tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että heidän organisaationsa pystyisi lisäämään heidän työhönsä itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja 91 prosenttia piti myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuuksien lisäämistä hyvin tärkeänä. Lisäksi valtaosa vastaajista piti työn kehittämisen, palautteen saamisen ja uralla etenemisen mahdollisuuksien lisäämistä työhönsä tärkeänä. Johtopäätöksenä todettiin, että assistentteja motivoi useat aineettoman palkitsemisen alueet ja niillä on paljon merkitystä heidän sisäiselle työmotivaatiolleen.
Jatkotutkimusehdotuksena ehdotetaan tutkittavaksi, että miten aloittelevien ja kokeneempien assistenttien näkemykset mahdollisesti eroavat eri ulkoisten ja sisäisten palkitsemistapojen osalta, jotta voitaisiin pohtia eri uravaiheessa olevien assistenttien palkitsemista ja niiden huomioimista organisaatioissa. Koska tämän tutkimuksen tulosten mukaan monet assistentit toivovat lisää aineettoman palkitsemisen alueita työhönsä, voitaisiin myös tutkia assistenttien esihenkilöiden näkemyksiä siitä, miten he kokevat eri aineettomien palkitsemistapojen toteutuvan assistenttityössä ja tehdä organisaatioille kehitysideoita sen pohjalta, miten heidän mielestään assistenttityöhön voidaan lisätä aineettoman palkitsemisen alueita. Kolmantena jatkotutkimusehdotuksena ehdotetaan tutkittavaksi, missä määrin sisäisen motivaation kannalta keskeiset autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet toteutuvat assistenttien työssä esimerkiksi jossain tietyssä organisaatiossa ja miten johtamiskäytäntöjä voitaisiin kyseisessä organisaatiossa kehittää assistenttien sisäistä työmotivaatiota tukevammaksi.