Ikääntyneiden itsemurhien ehkäisy
Laitinen, Emma-Emilia; Nordström, Emilia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810088
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden itsemurhiin yhteydessä olevia riskitekijöitä ja itsemurhariskin tunnistamisen sekä ehkäisyn keinoja. Työtämme voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetuksen tukena Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Toivommekin, että ikääntyvien itsemurhista puhuttaisiin enemmän ja että niitä voitaisiin ehkäistä.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin kevään 2022 aikana. Aineistonhaku rajattiin vuosille 2011–2021, tiedonhakukantoina käytettiin koulumme hyväksymiä järjestelmiä. Työmme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Ikääntyneellä tarkoitamme opinnäytetyössämme yli 65-vuotiasta henkilöä.
Keskeisimpänä ikääntyneiden itsemurhan riskitekijänä on ikääntyneiden masennus. Itsemurhariskin tunnistamista vaikeuttaa hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden koulutuksen puute. Itsemurhaa ei usein oteta puheeksi perusterveydenhuollon yksiköissä, vaikka useakin itsemurhan riskitekijöistä olisi havaittavissa. Itsemurhasta kysyminen ei lisää itsemurhan riskiä. Itsemurhien ehkäisyn keinoista oleellisin on itsemurhan vaarassa olevan tunnistaminen sekä oikeanlaiseen hoitoon ohjaaminen. Ikääntyvien mielen hyvinvointiin tulisi panostaa yhteiskunnassa entistä enemmän sekä laajemmin. Ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistäminen tulisi ottaa osaksi terveydentilan arviointia. Myös moniammatillisuutta tulisi hyödyntää hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin kevään 2022 aikana. Aineistonhaku rajattiin vuosille 2011–2021, tiedonhakukantoina käytettiin koulumme hyväksymiä järjestelmiä. Työmme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Ikääntyneellä tarkoitamme opinnäytetyössämme yli 65-vuotiasta henkilöä.
Keskeisimpänä ikääntyneiden itsemurhan riskitekijänä on ikääntyneiden masennus. Itsemurhariskin tunnistamista vaikeuttaa hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden koulutuksen puute. Itsemurhaa ei usein oteta puheeksi perusterveydenhuollon yksiköissä, vaikka useakin itsemurhan riskitekijöistä olisi havaittavissa. Itsemurhasta kysyminen ei lisää itsemurhan riskiä. Itsemurhien ehkäisyn keinoista oleellisin on itsemurhan vaarassa olevan tunnistaminen sekä oikeanlaiseen hoitoon ohjaaminen. Ikääntyvien mielen hyvinvointiin tulisi panostaa yhteiskunnassa entistä enemmän sekä laajemmin. Ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistäminen tulisi ottaa osaksi terveydentilan arviointia. Myös moniammatillisuutta tulisi hyödyntää hyvinvoinnin kehittämiseksi.