Suuryrityksessä tarvittava osaaminen tekoälyn eettisen käytön strategiseksi johtamiseksi
Shibutani, Anu (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810167
Tiivistelmä
Tekoälysovellusten kehittäminen ja hyödyntäminen yleistyy yritysten käytössä. Pohja tekoälyn eettisesti luotettavalle toiminnalle luodaan kehityksen alkuvaiheessa. Teknologia kehittyy kuitenkin nopeammin kuin yleiset ohjausmallit ja EU-tason sääntely. Siksi yrityksillä on merkittävä rooli ohjata tekoälyratkaisujen kehitystä ja hallintaa organisaatiossa eettisesti kestävälle pohjalle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaista osaamista suuryrityksessä tarvitaan tekoälyn eettisen käytön johtamiseksi sekä minkälaisia rooleja yrityksissä on siihen liittyen. Lisäksi kartoitettiin yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä alueella tekoäly ja sen vastuullinen käyttö. Työ rajautui Suomessa toimiviin suuryrityksiin, joissa on luotuna tekoälyn eettiset periaatteet. Henkilötasolla aihetta tarkasteltiin yrityksen strategisella tasolla. Lisäksi asiatasolla rajaus kohdentui ”Ethical AI Governance Framework” viitekehyksen osa-alueeseen ihmiset ja kulttuuri.
Työn tietoperusta käsittelee, miten tekoäly muuttaa työtä, mitä on tekoälyn eettinen käyttö ja mikä on sen merkitys työelämässä. Lisäksi tietoperusta erittelee tekoälyetiikan hyviä hallintotapoja sekä niiden vaikutusta yrityksen työrooleihin. Lopuksi perehdytään osaamisen kehittämiseen tekoälyn ja tekoälyetiikan taidoissa.
Lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta, koska tarkoituksena oli tuottaa tietoa nykyajassa tapahtuvasta ilmiöstä todellisessa toimintaympäristössä. Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Dokumenttianalyysin avulla tarkasteltiin, minkälaisella profiililla maailmanlaajuiset yritykset hakivat osaajia vastaamaan tekoälyetiikan johtamisesta tai toimintamallien kehittämisestä. Tieto kerättiin kansainvälistä työpaikka-aineistoa analysoimalla sisältöanalyysin keinoin. Tutkimuksen pääasiallinen aineistonkeruutapa oli yrityspäättäjien teemahaastattelut. Puolistrukturoitujen haastattelujen kautta saatiin uutta tietoa ajattelusta sekä kehitysvaiheesta tekoälyn eettiseen käyttöön liittyen. Analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua sekä aineistolähtöistä sisältöanalyysiä. Roolissa tarvittavan osaamisen jäsentämisessä käytettiin lisäksi kvantifiointia.
Työn tuloksena saatiin kuvaus osaamisvaatimuksista henkilölle, joka johtaa yrityksessä strategisella tasolla tekoälyn eettistä kehitystä. Osaaminen on kiteytettävissä kuuteen pääalueeseen sekä joukkoon henkilökohtaisia ominaisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää osaamiskuvausta pohtiessa työrooleja tekoälyn eettiseen hallinnointiin. Työn tulokset antavat yrityksille myös kaksi erilaista suuntausta, miten jäsentää tekoälyetiikan hyvään hallintotapaan liittyviä rooleja.
Kolmantena tuloksena saatiin seitsemän konkreettista käytäntöä ja toimintamallia yritysten henkilöstön tekoäly- ja tekoälyetiikkaosaamisen kehittämiseen. Muiden tekoälyä hyödyntävien yritysten on hyvä peilata omia henkilöstön kehityssuunnitelmia suuryritysten hyväksi havaitsemiin toimintatapoihin. Työn tietoperusta auttaa lisäksi yrityksiä hahmottamaan tekoälyn tuoman muutoksen laajuuden toimintatapoihin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaista osaamista suuryrityksessä tarvitaan tekoälyn eettisen käytön johtamiseksi sekä minkälaisia rooleja yrityksissä on siihen liittyen. Lisäksi kartoitettiin yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä alueella tekoäly ja sen vastuullinen käyttö. Työ rajautui Suomessa toimiviin suuryrityksiin, joissa on luotuna tekoälyn eettiset periaatteet. Henkilötasolla aihetta tarkasteltiin yrityksen strategisella tasolla. Lisäksi asiatasolla rajaus kohdentui ”Ethical AI Governance Framework” viitekehyksen osa-alueeseen ihmiset ja kulttuuri.
Työn tietoperusta käsittelee, miten tekoäly muuttaa työtä, mitä on tekoälyn eettinen käyttö ja mikä on sen merkitys työelämässä. Lisäksi tietoperusta erittelee tekoälyetiikan hyviä hallintotapoja sekä niiden vaikutusta yrityksen työrooleihin. Lopuksi perehdytään osaamisen kehittämiseen tekoälyn ja tekoälyetiikan taidoissa.
Lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta, koska tarkoituksena oli tuottaa tietoa nykyajassa tapahtuvasta ilmiöstä todellisessa toimintaympäristössä. Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Dokumenttianalyysin avulla tarkasteltiin, minkälaisella profiililla maailmanlaajuiset yritykset hakivat osaajia vastaamaan tekoälyetiikan johtamisesta tai toimintamallien kehittämisestä. Tieto kerättiin kansainvälistä työpaikka-aineistoa analysoimalla sisältöanalyysin keinoin. Tutkimuksen pääasiallinen aineistonkeruutapa oli yrityspäättäjien teemahaastattelut. Puolistrukturoitujen haastattelujen kautta saatiin uutta tietoa ajattelusta sekä kehitysvaiheesta tekoälyn eettiseen käyttöön liittyen. Analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua sekä aineistolähtöistä sisältöanalyysiä. Roolissa tarvittavan osaamisen jäsentämisessä käytettiin lisäksi kvantifiointia.
Työn tuloksena saatiin kuvaus osaamisvaatimuksista henkilölle, joka johtaa yrityksessä strategisella tasolla tekoälyn eettistä kehitystä. Osaaminen on kiteytettävissä kuuteen pääalueeseen sekä joukkoon henkilökohtaisia ominaisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää osaamiskuvausta pohtiessa työrooleja tekoälyn eettiseen hallinnointiin. Työn tulokset antavat yrityksille myös kaksi erilaista suuntausta, miten jäsentää tekoälyetiikan hyvään hallintotapaan liittyviä rooleja.
Kolmantena tuloksena saatiin seitsemän konkreettista käytäntöä ja toimintamallia yritysten henkilöstön tekoäly- ja tekoälyetiikkaosaamisen kehittämiseen. Muiden tekoälyä hyödyntävien yritysten on hyvä peilata omia henkilöstön kehityssuunnitelmia suuryritysten hyväksi havaitsemiin toimintatapoihin. Työn tietoperusta auttaa lisäksi yrityksiä hahmottamaan tekoälyn tuoman muutoksen laajuuden toimintatapoihin.