Sairaanhoitajien antama ohjaus influenssarokotteista : kirjallisuuskatsaus
Saarinen, Neea (2022)
Saarinen, Neea
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810202
Tiivistelmä
Influenssaepidemiaa esiintyy vuosittain. Taudinkuva vaihtelee lievästä hengitystieinfektiosta tehohoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen. Influenssarokotus on tehokkain keino suojautua influenssalta ja sen komplikaatioilta. Sairaanhoitajan kohtaa työssään influenssan riskiryhmään kuuluvia potilaita, joille rokotetta suositellaan. Sairaanhoitajan tehtävänä on antaa ohjausta ja mahdollistaa terveyttä edistävien valintojen teko.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaista sairaanhoitajien antama ohjaus influenssarokotuksista on ja millaisena potilaat sen kokevat. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää rokotusohjauksen suunnittelussa ja kehittämisissä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”millaista ohjausta sairaanhoitajat antavat influenssarokotuksista?” ja ”millaisena potilaat kokevat sairaanhoitajilta saamansa ohjauksen influenssarokotuksista?”.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin eri tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Lopullisesti katsaukseen valikoitui 8 eri tutkimusta. Aineiston käsittelytavaksi valikoitui teema-analyysi. Tulokset jaettiin tutkimuskysymysten mukaan kahteen pääteemaan, sairaanhoitajien antama rokotusohjaus sekä potilaiden ja läheisten kokemukset rokotusohjauksesta.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että suurin osa sairaanhoitajista kertoi suosittelevansa influenssarokotetta riskiryhmille. Rokotusohjauksen tukena hyödynnettiin kirjallista materiaalia. Ohjaustavan valintaan vaikutti ohjauksen tavoite ja potilaan tarpeet. Potilaskeskeisiä lähestymistapoja hyödynnettiin. Myönteinen viestintä, luottamuksellinen suhde ja keskustelutaidot koettiin merkityksellisiksi. Haasteiksi koettiin rokotteita epäröivien ohjaus, ajan puute, tiedon puute ja muiden asioiden tulo etusijalle. Potilaiden kokemukset rokotusohjauksesta vaihtelivat. Osa koki rokoteohjauksen hyvänä ja varmuutta lisäävänä. Osalla oli vaikeuksia ymmärtää annettua ohjausta. Osa potilaista myös kertoi kokeneensa tulleensa tuomituksi. Pelkän tiedonannon sijaan toivottiin syvällisempää keskustelua rokotehuolista. Rokotuksia suosiva kokee saavansa vastauksia ja aikaa, kun puolestaan rokotuksista kieltäytyjä ei. Potilaat luottavat ammattilaisten antamiin rokotussuosituksiin ja tietoon. Every year there is a wave of influenza. Influenza ranges from mild to severe, and it can potentially lead to life-threatening complications. Vaccination is the most effective way to prevent influenza and its complications. Nurses see patients who are at risk of severe complications and for whom the vaccine is recommended. The role of the nurse is to provide education and help patients make informed choices.
The objective of this thesis was to describe the education given by nurses on influenza vaccinations and how patients experience it. The purpose was to produce new information that could be used in the planning and development of vaccination related patient education. The research questions were to ascertain what kind of education nurses give on influenza vaccinations and how the patients experience this education.
This thesis was carried out as a descriptive literature review. Various studies were retrieved from different databases, as well as by manual search, and eight studies were selected for the review. The methodology for processing the data was thematic analysis.
The findings of this study showed that the majority of nurses said they would recommend an influenza vaccine for those who are at risk. Printed material was utilised as support for vaccine education. Education method was chosen based on the goals of education and the patient's needs. Patient-orientated approaches were utilised. Important factors included positive communication, a confidential relationship and conversational skills. Factors seen as challenging included education given to those who are hesitant about vaccines, lack of time, lack of knowledge and being too busy with other matters. There were various aspects to patients’ experiences with vaccination education. Some experienced it as being a good and reassuring solution, while others had trouble understanding the education. Some patients explained that they felt they were being judged. There was also a desire to have more in-depth conversation about vaccine hesitancy than merely information retrieval. Those who favour vaccinations said that they were given the answers and time they needed, as opposed to those who were hesitant about vaccination. Patients find that they can trust vaccination recommendations and information provided by professionals.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaista sairaanhoitajien antama ohjaus influenssarokotuksista on ja millaisena potilaat sen kokevat. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voitaisiin hyödyntää rokotusohjauksen suunnittelussa ja kehittämisissä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”millaista ohjausta sairaanhoitajat antavat influenssarokotuksista?” ja ”millaisena potilaat kokevat sairaanhoitajilta saamansa ohjauksen influenssarokotuksista?”.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin eri tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Lopullisesti katsaukseen valikoitui 8 eri tutkimusta. Aineiston käsittelytavaksi valikoitui teema-analyysi. Tulokset jaettiin tutkimuskysymysten mukaan kahteen pääteemaan, sairaanhoitajien antama rokotusohjaus sekä potilaiden ja läheisten kokemukset rokotusohjauksesta.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että suurin osa sairaanhoitajista kertoi suosittelevansa influenssarokotetta riskiryhmille. Rokotusohjauksen tukena hyödynnettiin kirjallista materiaalia. Ohjaustavan valintaan vaikutti ohjauksen tavoite ja potilaan tarpeet. Potilaskeskeisiä lähestymistapoja hyödynnettiin. Myönteinen viestintä, luottamuksellinen suhde ja keskustelutaidot koettiin merkityksellisiksi. Haasteiksi koettiin rokotteita epäröivien ohjaus, ajan puute, tiedon puute ja muiden asioiden tulo etusijalle. Potilaiden kokemukset rokotusohjauksesta vaihtelivat. Osa koki rokoteohjauksen hyvänä ja varmuutta lisäävänä. Osalla oli vaikeuksia ymmärtää annettua ohjausta. Osa potilaista myös kertoi kokeneensa tulleensa tuomituksi. Pelkän tiedonannon sijaan toivottiin syvällisempää keskustelua rokotehuolista. Rokotuksia suosiva kokee saavansa vastauksia ja aikaa, kun puolestaan rokotuksista kieltäytyjä ei. Potilaat luottavat ammattilaisten antamiin rokotussuosituksiin ja tietoon.
The objective of this thesis was to describe the education given by nurses on influenza vaccinations and how patients experience it. The purpose was to produce new information that could be used in the planning and development of vaccination related patient education. The research questions were to ascertain what kind of education nurses give on influenza vaccinations and how the patients experience this education.
This thesis was carried out as a descriptive literature review. Various studies were retrieved from different databases, as well as by manual search, and eight studies were selected for the review. The methodology for processing the data was thematic analysis.
The findings of this study showed that the majority of nurses said they would recommend an influenza vaccine for those who are at risk. Printed material was utilised as support for vaccine education. Education method was chosen based on the goals of education and the patient's needs. Patient-orientated approaches were utilised. Important factors included positive communication, a confidential relationship and conversational skills. Factors seen as challenging included education given to those who are hesitant about vaccines, lack of time, lack of knowledge and being too busy with other matters. There were various aspects to patients’ experiences with vaccination education. Some experienced it as being a good and reassuring solution, while others had trouble understanding the education. Some patients explained that they felt they were being judged. There was also a desire to have more in-depth conversation about vaccine hesitancy than merely information retrieval. Those who favour vaccinations said that they were given the answers and time they needed, as opposed to those who were hesitant about vaccination. Patients find that they can trust vaccination recommendations and information provided by professionals.