Kielitaito osana restonomin työkalupakkia
Wahlroos, Maria (2014)
Wahlroos, Maria
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147745
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö paneutuu restonomien kielitaitoon ja siihen, vaikuttaako myyntiin ja palvelun laatuun ravintola-alalla. Työn toimeksiantajana toimii Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Työ on tutkimuksellinen opinnäytetyö, joka jakaantuu tietoperustaan ja tutkimukseen. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, millainen hyvä palvelu on restonomien mielestä ja vaikuttaako kielitaito palvelun laatuun ja myyntiin.
Tietoperusta jakautuu kolmeen osaan: Ensinnä tutustutaan restonomien koulutukseen Suomessa, perinteiseen työnkuvaan ja ammatin avainkvalifikaatioihin. Sen jälkeen keski-tytään palvelun laatuun ja asiakkaan tarpeisiin. Tässä painopiste on palvelutilanteet res-tonomin arjessa. Restonomin ydinosaamista voikin kuvata palveluprosessin hallinnalla. Tietoperustan viimeisessä luvussa käsitellään kielitaitoa ja sen määrittelemistä Suomessa ja yleiseurooppalaisella tasolla lähinnä työnantajapuolen näkökulmasta –yritysesimerkkien kautta. Työssä kiinnitetään huomiota tulevaisuuden tarpeisiin resto-nomin ammattitaidon ja kielitaidon kannalta.
Tutkimus keskittyy vielä tietoperustaa enemmän palvelun laatuun ja kielitaitoon sekä näiden kahden yhteyteen. Siinä tuodaan esiin restonomien itsensä näkemys työntekijöinä, vaikka otoksessa on mukana muutama yksityisyrittäjä. Tutkimus on tehty Webropol-ohjelmassa 20.–29.3.2014. Kysely on toteutettu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta 2000-luvulla valmistuneiden restonomien keskuudessa. Tutkimuksen tulokset on esitelty graafisina kuvioina, ja restonomien vastauksia on lainattu antamaan syvyyttä työhön. Tarkoitus on ollut keskittyä pääkaupunkiseutuun, mutta vastauksia on tullut koko Suomen alueelta.
Restonomit kokevat, että kielitaito vaikuttaa palvelun laatuun. Heidän mukaansa asiakas on hyvä kohdata tämän omalla äidinkielellä, jotta palvelu muuttuu persoonallisemmaksi. Asiakaspalvelun kannalta restonomit nostivat esiin asiakaslähtöisyyden, asiantuntijuuden ja ystävällisyyden tärkeimpinä ominaisuuksina palvelutilanteissa.
Restonomien kielitaitoa tulisi kehittää kokonaisvaltaisemmin läpi kouluhistorian. Kielitaidon ylläpito on restonomin itsensä vastuulla, mutta oppilaitosten ja esimerkiksi ammattiliittojen olisi hyvä tukea elinikäistä oppimista kielitaidon kannalta.
Tietoperusta jakautuu kolmeen osaan: Ensinnä tutustutaan restonomien koulutukseen Suomessa, perinteiseen työnkuvaan ja ammatin avainkvalifikaatioihin. Sen jälkeen keski-tytään palvelun laatuun ja asiakkaan tarpeisiin. Tässä painopiste on palvelutilanteet res-tonomin arjessa. Restonomin ydinosaamista voikin kuvata palveluprosessin hallinnalla. Tietoperustan viimeisessä luvussa käsitellään kielitaitoa ja sen määrittelemistä Suomessa ja yleiseurooppalaisella tasolla lähinnä työnantajapuolen näkökulmasta –yritysesimerkkien kautta. Työssä kiinnitetään huomiota tulevaisuuden tarpeisiin resto-nomin ammattitaidon ja kielitaidon kannalta.
Tutkimus keskittyy vielä tietoperustaa enemmän palvelun laatuun ja kielitaitoon sekä näiden kahden yhteyteen. Siinä tuodaan esiin restonomien itsensä näkemys työntekijöinä, vaikka otoksessa on mukana muutama yksityisyrittäjä. Tutkimus on tehty Webropol-ohjelmassa 20.–29.3.2014. Kysely on toteutettu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta 2000-luvulla valmistuneiden restonomien keskuudessa. Tutkimuksen tulokset on esitelty graafisina kuvioina, ja restonomien vastauksia on lainattu antamaan syvyyttä työhön. Tarkoitus on ollut keskittyä pääkaupunkiseutuun, mutta vastauksia on tullut koko Suomen alueelta.
Restonomit kokevat, että kielitaito vaikuttaa palvelun laatuun. Heidän mukaansa asiakas on hyvä kohdata tämän omalla äidinkielellä, jotta palvelu muuttuu persoonallisemmaksi. Asiakaspalvelun kannalta restonomit nostivat esiin asiakaslähtöisyyden, asiantuntijuuden ja ystävällisyyden tärkeimpinä ominaisuuksina palvelutilanteissa.
Restonomien kielitaitoa tulisi kehittää kokonaisvaltaisemmin läpi kouluhistorian. Kielitaidon ylläpito on restonomin itsensä vastuulla, mutta oppilaitosten ja esimerkiksi ammattiliittojen olisi hyvä tukea elinikäistä oppimista kielitaidon kannalta.