Jätteenpolton tuhkien terveysvaikutukset

Abstract

Työn tarkoitus oli selvittää, mitä raskasmetalleja jätteenpolton eri tuhkat sisältävät niin paljon, että niillä on mahdollinen terveysvaikutus ja pitääkö puolimetalli arseenia edelleen biomonitoroida. Tavoitteena oli saatuja tuloksia hyödyntäen edistää integroidun työterveyshuollon tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta eli TANO-toimintaa erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn terveystarkastuksissa. Tutkimusongelmana oli selvittää, mitä raskasmetalleja tuhkissa on niin paljon, että niillä on terveysvaikutuksia.

Tutkimusaineistona käytettiin tuhkien vuosikokoomista tehtyjä XRF-analyysien tuloksia vuodesta 2014 vuoteen 2020. Niistä laskettiin jokaisen haitta-aineen oletettu pitoisuus, jos ilmassa olisi pölyä joko 10 mg/m3 tai 2 mg/m3 . Saatuja tuloksia verrattiin biomonitoroinneista vuodesta 2013 vuoteen 2021 saatuihin tuloksiin.

Tutkimuksen mukaan kahdella voimalaitoksella sekä vaarallisen jätteen polttolaitoksella saattaa altistua arseenille, lyijylle, kromille sekä vähäisemmässä määrin nikkelille ja hermostovaikutteiselle mangaanille.

Työn tuloksia voidaan käyttää muilla vastaavilla voimalaitoksilla, joita yrityksellä on Ruotsissa ja Tanskassa. Tietoa tuhkien sisältämistä haitta-aineista kannat-taa hyödyntää kaikkien tuhkien käsittelyyn osallistuvien TANO-toiminnassa, koska yrityksellä on vastuu koko tuhkankäsittelyprosessista. Tämä koskee myös urakoitsijoita ja käsittelykeskusten työterveyshuoltoja. Koska tupakointi lisää altistumisriskiä eri haitta-aineille ja biomonitoroinneissa viiterajan ylityksiä on todettu enemmän tupakoitsijoilla, työterveyshuollosta on tehty aloite Savuton työpaikka -hankkeesta.

Heavy metals were biomonitored for many years and the aim of the study was to investigate if they are still biomonitored in a relevant way.

Ash has been examined from waste incineration to determine heavy metals which might have health impacts. The purpose was to use the results to estimate the health impact.

The data were collected from XRF-analysis concerning ash from three waste incinerators. These results were compared with results of biomonitoring and assumption about it was dust concentration in the air 10 mg/m3 or 2 mg/m3.

The findings imply that the ash includes lead, cadmium, chrome and semi-metal arsenic. They increase the risk of cancer, cause mutagenicity and affect reproductive health, the bones, kidneys, nervous system and brain. These heavy metals and semi-metal arsenic should be biomonitored from all employees who are working in the waste incineration plant.

The results will be used in occupational health care activities, as well as other similar waste incineration plants and ash treatment plants of companies in Finland, Sweden and Denmark. Further studies of occupational hygiene reports are needed to prove how much dust there is in the air of waste incineration plant.