Elämyksellisyys Berliinin sotahistoriallisissa matkailukohteissa
Nurminen, Julia (2022)
Nurminen, Julia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910384
Tiivistelmä
Adolf Hitlerin noustessa valtaan vuonna 1933, hän halusi tehdä Berliinistä uuden mahtavan Saksan keskuksen ja aloitti useita mittavia rakennushankkeita. Toinen maailmansota kuitenkin syttyi vuonna 1939 ja kesti vuoteen 1945 asti, jonka jälkeen koko Saksa ja myös Berliini jaettiin neljän voittajavallan kesken. Neuvostoliitto miehitti idän ja Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia lännen. Idän ja lännen suurvaltojen välien kiristyessä, Neuvostoliitto rakensi muurin jakamaan itä- ja länsi Berliinin vuonna 1961 ja Berliinistä tulikin kylmän sodan välisen jaon symboli.
Tässä opinnäytetyössäni tutkin kuutta eri Berliinin suosittua matkailukohdetta, joiden historia juontaa juurensa Hitlerin rakennushankkeisiin ja sitä kautta toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikaan. Lisäksi tavoitteenani oli selvittää, miten elämyksellisyys tulee näkyviin näissä jopa synkissä matkailukohteissa ja mitkä tekijät kohteissa vaikuttavat elämyksen syntyyn. Tutkimuksen tulosten pohjalta pohdin, kuinka elämyskokemuksen syntymistä voisi kehittää tulevaisuudessa näissä matkakohteissa.
Opinnäytetyöni koostuu teoriaosuudesta sekä tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa käyn läpi Berliinin historiaa toisen maailmansodan taustoista aina kylmän sodan päättymiseen saakka ja lisäksi tarkastelen kuuden valitsemani matkailukohteen historiaa omissa luvuissaan. Käyn läpi myös elämysteorian elementit. Elämys itsessään syntyy vasta asiakaspalvelutilanteessa, mutta lopulta kokija määrittää kuitenkin itse oman elämyksensä. Kokemukseen kuitenkin vaikuttavat aina myös asiakkaan taustatekijät esimerkiksi kulttuuri.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Lisäksi suoritin etnografista havainnointia itse paikan päällä Berliinissä maaliskuussa 2022 tutustuen näihin valitsemiini matkailukohteisiin.
Tutkimustuloksissa nousi esiin se, että opastetuilla kierroksilla olleilla henkilöillä elämyksen elementit täyttyivät huomattavasti useammin kuin heillä, jotka eivät olleet oppaan kanssa kohteessa. Lisäksi esimerkiksi liika kaupallisuus ja ihmispaljous olivat merkittäviä negatiivisia tekijöitä kohteen elämyksellisyyden kannalta. Omat havaintoni kohteista tukivat näitä asiakasarviointeja kohteista.
Lopuksi pohdin tutkimustulosten pohjalta, miten tulevaisuudessa elämyksellisyyttä kohteissa voitaisiin lisätä, kuitenkin ottaen huomioon kohteiden ristiriitainen historia ja kunnioittaen sitä.
Tässä opinnäytetyössäni tutkin kuutta eri Berliinin suosittua matkailukohdetta, joiden historia juontaa juurensa Hitlerin rakennushankkeisiin ja sitä kautta toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikaan. Lisäksi tavoitteenani oli selvittää, miten elämyksellisyys tulee näkyviin näissä jopa synkissä matkailukohteissa ja mitkä tekijät kohteissa vaikuttavat elämyksen syntyyn. Tutkimuksen tulosten pohjalta pohdin, kuinka elämyskokemuksen syntymistä voisi kehittää tulevaisuudessa näissä matkakohteissa.
Opinnäytetyöni koostuu teoriaosuudesta sekä tutkimusosuudesta. Teoriaosuudessa käyn läpi Berliinin historiaa toisen maailmansodan taustoista aina kylmän sodan päättymiseen saakka ja lisäksi tarkastelen kuuden valitsemani matkailukohteen historiaa omissa luvuissaan. Käyn läpi myös elämysteorian elementit. Elämys itsessään syntyy vasta asiakaspalvelutilanteessa, mutta lopulta kokija määrittää kuitenkin itse oman elämyksensä. Kokemukseen kuitenkin vaikuttavat aina myös asiakkaan taustatekijät esimerkiksi kulttuuri.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Lisäksi suoritin etnografista havainnointia itse paikan päällä Berliinissä maaliskuussa 2022 tutustuen näihin valitsemiini matkailukohteisiin.
Tutkimustuloksissa nousi esiin se, että opastetuilla kierroksilla olleilla henkilöillä elämyksen elementit täyttyivät huomattavasti useammin kuin heillä, jotka eivät olleet oppaan kanssa kohteessa. Lisäksi esimerkiksi liika kaupallisuus ja ihmispaljous olivat merkittäviä negatiivisia tekijöitä kohteen elämyksellisyyden kannalta. Omat havaintoni kohteista tukivat näitä asiakasarviointeja kohteista.
Lopuksi pohdin tutkimustulosten pohjalta, miten tulevaisuudessa elämyksellisyyttä kohteissa voitaisiin lisätä, kuitenkin ottaen huomioon kohteiden ristiriitainen historia ja kunnioittaen sitä.