Häirintä ja epäasiallinen käytös matkailu-, ravintola- ja majoitusalalla
Viitaniemi, Elina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910452
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia matkailu-, ravintola- ja majoitusalalla työskentelevien henkilöiden kokemaa häirintää tai epäasiallista kohtelua työpaikalla toisten työntekijöiden taholta. Matkailu- ravintola- ja majoitusalalle voi kouluttautua toisen asteen tai korkeakoulutuksen avulla. Aloilla työllistytään usein ravintoloihin, hotelleihin tai lentokentille. Tutkimuksen tekijä teetti kyselytutkimuksen, jota jaettiin kyseisten alojen edustajille. Opinnäytetyö toteutettiin vuosien 2021-2022 aikana toimeksiantona Suomen Restonomiliitolle.
Työturvallisuuslain mukaan häirinnäksi voidaan määritellä työntekijän terveyttä ja turvallisuuttavaarantavat teot. Epäasiallista käytöstä puolestaan kattaa kaiken häirinnän, kiusaamisen sekä muun epäasiallisen kohtelun työpaikalla. Häirinnän kohteeksi voivat joutua työntekijät tai esihenkilöt, yksin tai yhdessä. Toiset työpaikat voivat olla alttiimpia häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ilmenemiselle ja tämä riippuu pitkälti työpaikan pelisäännöistä ja työkulttuurista.
Työhyvinvointi on osa työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys paitsi työntekijän hyvinvointiin, mutta myös yrityksen toimintakykyyn, kilpailukykyyn sekä tuottavuuteen. Pitkittyvä häirintä ja epäasiallinen käytös työpaikalla alkaa heijastua myös työyhteisön hyvinvointiin. Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämän kyselyn mukaan joka kolmas kokee häirinnän aiheuttavan ahdistusta ja pelkotiloja. Häirintää sekä epäasiallista käytöstä yritetään ehkäistä työpaikoilla työturvallisuuslain, tasa-arvolain sekä työehtosopimusten avulla.
Tutkimus on laadultaan pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla voidaan löytää kaavoja ja keskiarvoja sekä yleistää tulokset laajemmalle väestölle. Kysely toteutettiin anonyymillä Google Forms kyselylomakkeella ja kyselyyn saatiin 217 vastausta. Vastaajista 66,8% ilmoitti kokeneensa häirintää tai epäasiallista kohtelua työpaikallaan toisten työntekijöiden toimesta. 29,5% ilmoitti ettei ollut kokenut häirintää ja 3,7% ei tiennyt oliko kokenut häirintää tai epäasiallista käytöstä. Suurin osa vastanneista (85,3%) työskenteli ravintola-alalla.
Tutkimuksen pohjalta tutkija suositteli työnantajia luomaan käytänteitä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi työpaikoilla sekä tiedottamaan työntekijöitään näistä käytänteistä. Tämän lisäksi tutkija suositteli työnantajia edistämään työntekijöiden hyvinvointia myös mm. työpaikan yhteisten TYKY-päivien muodossa.
Työturvallisuuslain mukaan häirinnäksi voidaan määritellä työntekijän terveyttä ja turvallisuuttavaarantavat teot. Epäasiallista käytöstä puolestaan kattaa kaiken häirinnän, kiusaamisen sekä muun epäasiallisen kohtelun työpaikalla. Häirinnän kohteeksi voivat joutua työntekijät tai esihenkilöt, yksin tai yhdessä. Toiset työpaikat voivat olla alttiimpia häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ilmenemiselle ja tämä riippuu pitkälti työpaikan pelisäännöistä ja työkulttuurista.
Työhyvinvointi on osa työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys paitsi työntekijän hyvinvointiin, mutta myös yrityksen toimintakykyyn, kilpailukykyyn sekä tuottavuuteen. Pitkittyvä häirintä ja epäasiallinen käytös työpaikalla alkaa heijastua myös työyhteisön hyvinvointiin. Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämän kyselyn mukaan joka kolmas kokee häirinnän aiheuttavan ahdistusta ja pelkotiloja. Häirintää sekä epäasiallista käytöstä yritetään ehkäistä työpaikoilla työturvallisuuslain, tasa-arvolain sekä työehtosopimusten avulla.
Tutkimus on laadultaan pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla voidaan löytää kaavoja ja keskiarvoja sekä yleistää tulokset laajemmalle väestölle. Kysely toteutettiin anonyymillä Google Forms kyselylomakkeella ja kyselyyn saatiin 217 vastausta. Vastaajista 66,8% ilmoitti kokeneensa häirintää tai epäasiallista kohtelua työpaikallaan toisten työntekijöiden toimesta. 29,5% ilmoitti ettei ollut kokenut häirintää ja 3,7% ei tiennyt oliko kokenut häirintää tai epäasiallista käytöstä. Suurin osa vastanneista (85,3%) työskenteli ravintola-alalla.
Tutkimuksen pohjalta tutkija suositteli työnantajia luomaan käytänteitä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi työpaikoilla sekä tiedottamaan työntekijöitään näistä käytänteistä. Tämän lisäksi tutkija suositteli työnantajia edistämään työntekijöiden hyvinvointia myös mm. työpaikan yhteisten TYKY-päivien muodossa.