Kulttuurikasvatussuunnitelmilla taitoja, kokemuksia ja innostusta: Hartolaan ja Juvalle

Abstract

Hartolan ja Juvan kuntien tilaaman kehitystyön tavoitteena oli selvittää, minkälaiset kulttuurikasvatussuunnitelmat halutaan luoda palvelemaan esi- ja perusopetusta. Mitä konkreettisella tasolla tulee tapahtua, että toimivat kulttuurikasvatussuunnitelmat saadaan luoduksi? Menetelmiksi valitut muotoiluajattelu ja palvelumuotoilu tuovat tuoretta näkökulmaa kulttuurikasvatussuunnitelmien prosessien kuvaamiseen. Monipuolisilla kulttuurikasvatussuunnitelmien sisällöillä luodaan esi- ja perusopetuksen piirissä oleville lapsille ja nuorille kulttuurihyvinvointia. Lisäksi luodaan kulttuuripalveluiden, kirjaston sekä taiteen- ja kulttuurin ammattilaisten väliselle yhteistyölle teoriapohjan kautta toimintamahdollisuuksia.

Kulttuurikasvatussuunnitelmat toteutettiin hyödyntäen kuntien asiantuntijaverkostoja moniammatillisessa yhteiskehittämisessä. Tiedonhankintaa suoritettiin kyselyillä, havainnoinnilla, keskusteluilla ja olemassa olevien kulttuurikasvatussuunnitelmien vertailuanalyysillä etsien vastauksia kysymyksiin siitä, miten ja millaiset suunnitelmat hyödyttävät lapsia ja nuoria sekä koulua ja kuntaa.

Kulttuurikasvatussuunnitelmien mahdollistajina toimivat Hartolassa ja Juvalla kulttuuripalvelut toimien yhteistyössä esi- ja perusopetuksen kanssa. Tässä kehitystyössä keskitytään tarkastelemaan aihetta etenkin pienten kuntien näkökulmasta. Yhteiskehittäminen tuo käytännön toteutukset erilaisten suunnitelmien ja strategioiden rinnalle, ja käyttäjäkokemukset huomioon ottaen kulttuurikasvatussuunnitelmista tulee saavutettavampia.

Toimivan yhteistyörakenteen luominen on edellyttänyt sivistyspalveluiden sitoutumista ja yhteistyötä. Kulttuurikasvatussuunnitelmat vahvistetaan rakenteellisiksi osiksi kuntien esi- ja perusopetuksen arkea Hartolan sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa ja Juvan sivistyslautakunnassa alkukesästä 2022. Suunnitelmat pohjaavat opetussuunnitelmien arvopohjiin ja tavoitteisiin, ja niitä käytetään laaja-alaisen oppimisen työvälineinä. Kehitystyön tuloksena jokainen nuori on peruskoulun päättäessään saanut koulupolkunsa aikana tasa-arvoiset mahdollisuudet tutustua taiteen ja kulttuurin monipuoliseen kenttään, paikalliskulttuuriin sekä perinteisiin.