Toimintaterapian keinoja lukivaikeuden omaavan kouluikäisen tukemisessa
Saapunki, Piia; Salomäki, Heidi (2022)
Lataukset:
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Lukemisen ja kirjoittamisen hankaluudet vaikuttavat koulussa toimimiseen ja osallistumiseen. Toimintaterapeutit voivat tukea koululaisten toimintakykyä ja osallistumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata integroivan kirjallisuuskatsauksen perusteella, millaisia näyttöön perustuvia toimintaterapeuttisia keinoja toimintaterapeutti voi käyttää, lukivaikeuden omaavan kouluikäisen lapsen osallistumisen tukemiseksi.
Integroivan kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys oli: Millaisia erilaisia interventiokeinoja toimintaterapeutit käyttävät lukivaikeuden omaavan lapsen kanssa, toiminnan tukemisessa ja millaisia haittoja ja hyötyjä niistä interventiokeinoista on todettu olleen. Näyttöön perustuvia toimintaterapeuttisia keinoja analysoitiin OTIPM-mallin neljän erilaisen interventiokeinon avulla. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl
(Ebsco), ProQuest, ja Cochrane tietokantoihin ja hakua täydennettiin manuaalisella tiedonhaulla. Katsaukseen valikoitui yhteensä viisi 2012–2022 välisenä aikana julkaistua artikkelia etukäteen asetettujen sisään ja poissulkukriteerien mukaisesti.
Tuloksena voidaan todeta, että lukivaikeuden omaavan lapsen osallistumisen tukemisessa pystytään hyödyntämään useita erilaisia interventiokeinoja. Tulosten pohjalta eniten käytetty interventiokeinojen malli oli restoratiivinen malli. Toiseksi käytetyin malli oli kompensaatiomalli. Lisäksi taitojen hankkimismallia käytettiin interventioissa. Yleisimmän eli restoratiivisen mallin interventiokeinoina käytettiin esimerkiksi, tiedonkäsittelystrategioita (PRPP-systeemi ja 4QM-lähestymistapa), visuospatiaalista (ABSS-systeemi) lautaa ja leikkiin pohjautuvaa ryhmäterapiaa. Riimien käyttöä myös suositeltiin. Kun taas kompensaatiomallissa hyödynnettiin interventiokeinona värillisiä suodatinlaseja. Lisäksi kompensaatiomallin interventiokeinoksi suositeltiin esimerkiksi kirjasintyypin vaihtamista lapselle sopivaksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että integroiva kirjallisuuskatsaus antoi tilaisuuden kuvata tutkittavaa ilmiötä laaja-alaisesti. Opinnäytetyö tuotti yhteenvedon aiheiseen kietoutuvista tutkimuksista sekä yleisesti hyväksytyistä hoito-ohjeista, niille toimintaterapeuteille, jotka mahdollisesti työskentelevät lukivaikeuden
omaavien lasten kanssa. Tiedollinen yhteenveto toimii myös tietovarantona lukivaikeuksien omaavien lasten vanhemmille. Tutkimusten perusteella toimintaterapeutilla on valittavissaan yksilöllisesti sopivia interventiokeinoja työskennellessään oppimisvaikeuden omaavan lapsen kanssa. Kun interventiokeino on yksilöllisesti valittu ja lapsen kehitysympäristö on huomioitu, voidaan työskennellä kuntoutujan osallisuutta tukevan ja kokonaistilanteen huomioivan tavoitteen mukaisesti. Tällöin toimitaan kokonaisvaltaisen kuntoutuksen näkökulmasta osana monitahoisen kuntoutuksen prosessia.
Integroivan kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys oli: Millaisia erilaisia interventiokeinoja toimintaterapeutit käyttävät lukivaikeuden omaavan lapsen kanssa, toiminnan tukemisessa ja millaisia haittoja ja hyötyjä niistä interventiokeinoista on todettu olleen. Näyttöön perustuvia toimintaterapeuttisia keinoja analysoitiin OTIPM-mallin neljän erilaisen interventiokeinon avulla. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl
(Ebsco), ProQuest, ja Cochrane tietokantoihin ja hakua täydennettiin manuaalisella tiedonhaulla. Katsaukseen valikoitui yhteensä viisi 2012–2022 välisenä aikana julkaistua artikkelia etukäteen asetettujen sisään ja poissulkukriteerien mukaisesti.
Tuloksena voidaan todeta, että lukivaikeuden omaavan lapsen osallistumisen tukemisessa pystytään hyödyntämään useita erilaisia interventiokeinoja. Tulosten pohjalta eniten käytetty interventiokeinojen malli oli restoratiivinen malli. Toiseksi käytetyin malli oli kompensaatiomalli. Lisäksi taitojen hankkimismallia käytettiin interventioissa. Yleisimmän eli restoratiivisen mallin interventiokeinoina käytettiin esimerkiksi, tiedonkäsittelystrategioita (PRPP-systeemi ja 4QM-lähestymistapa), visuospatiaalista (ABSS-systeemi) lautaa ja leikkiin pohjautuvaa ryhmäterapiaa. Riimien käyttöä myös suositeltiin. Kun taas kompensaatiomallissa hyödynnettiin interventiokeinona värillisiä suodatinlaseja. Lisäksi kompensaatiomallin interventiokeinoksi suositeltiin esimerkiksi kirjasintyypin vaihtamista lapselle sopivaksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että integroiva kirjallisuuskatsaus antoi tilaisuuden kuvata tutkittavaa ilmiötä laaja-alaisesti. Opinnäytetyö tuotti yhteenvedon aiheiseen kietoutuvista tutkimuksista sekä yleisesti hyväksytyistä hoito-ohjeista, niille toimintaterapeuteille, jotka mahdollisesti työskentelevät lukivaikeuden
omaavien lasten kanssa. Tiedollinen yhteenveto toimii myös tietovarantona lukivaikeuksien omaavien lasten vanhemmille. Tutkimusten perusteella toimintaterapeutilla on valittavissaan yksilöllisesti sopivia interventiokeinoja työskennellessään oppimisvaikeuden omaavan lapsen kanssa. Kun interventiokeino on yksilöllisesti valittu ja lapsen kehitysympäristö on huomioitu, voidaan työskennellä kuntoutujan osallisuutta tukevan ja kokonaistilanteen huomioivan tavoitteen mukaisesti. Tällöin toimitaan kokonaisvaltaisen kuntoutuksen näkökulmasta osana monitahoisen kuntoutuksen prosessia.