Henkilöstön pysyvyys sosiaali- ja terveysalalla - Veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät
Mustonen, Mika (2022)
Mustonen, Mika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037005
Tiivistelmä
Koko maailman sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaivaa tällä hetkellä valtava työntekijäpula eikä COVID -19 pandemia ole sitä helpottanut. On arvioitu, että maailmalla tarvitaan yli 18 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää enemmän kuin tällä hetkellä on vuoteen 2030 mennessä. Alan veto- ja pitovoima on heikentynyt ja moni työntekijä suunnittelee alanvaihtoa liian suureksi kasvaneen fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vuoksi. Tarvitaan keinoja, joilla voidaan lisätä alan vetovoimaisuutta sekä pitovoimaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät ovat merkityksellisiä muodostettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon veto- ja pitovoimaa sekä henkilöstön sitoutuvuutta alalle. Tavoitteena oli uusimman tutkimus-tiedon pohjalta muodostaa kokonaiskuva Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilasta, haasteista ja työ-voimapulaan liittyvistä ongelmista ja miten näihin voidaan vaikuttaa muun muassa johtamisen keinoin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus koostui 15 kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta. Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti ProQuest, Cinahl (Ebsco), Medic ja Medline tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Hakusanat tietokantahakuun muodostettiin PICo- menetelmällä ja viitteiden laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin laadunarviointikriteeristöllä. Aineiston analysointimenetelmä oli sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että vetovoimatekijöistä merkittävämpänä kaikkialla maailmassa toimii palkkaus ja siihen liittyvät kannustimet. Palkkaus ei kuitenkaan lopulta vaikuta suuresti pitovoimaan eikä ole keskeinen tekijä tehtäessä päätöksiä alalta poistumisessa tai työpaikan vaihtoon liittyen. Pitovoiman kannalta keskeisimmiksi tekijöiksi nousevat työhyvinvointi ja johtaminen. Pitovoimatekijöistä korostuvat työhyvinvoin-tiin liittyvät asiat kuten työssä jaksaminen sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen tärkeys sekä fyysinen ja psyykkinen kuormitus.
Alan veto- ja pitovoimaa voidaan parantaa saattamalla palkkaus vastaamaan alan vaatimusten ja kuormittavuuden tasoa. Työhyvinvointiin panostamalla ja huolehtimalla työntekijöiden jaksamisesta saadaan aikaan pysyvyyttä. Johtamisessa tulee pyrkiä avoimeen, oikeudenmukaiseen ja arvostavaan tiedolla johtamiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät ovat merkityksellisiä muodostettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon veto- ja pitovoimaa sekä henkilöstön sitoutuvuutta alalle. Tavoitteena oli uusimman tutkimus-tiedon pohjalta muodostaa kokonaiskuva Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilasta, haasteista ja työ-voimapulaan liittyvistä ongelmista ja miten näihin voidaan vaikuttaa muun muassa johtamisen keinoin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus koostui 15 kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta. Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti ProQuest, Cinahl (Ebsco), Medic ja Medline tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Hakusanat tietokantahakuun muodostettiin PICo- menetelmällä ja viitteiden laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin laadunarviointikriteeristöllä. Aineiston analysointimenetelmä oli sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että vetovoimatekijöistä merkittävämpänä kaikkialla maailmassa toimii palkkaus ja siihen liittyvät kannustimet. Palkkaus ei kuitenkaan lopulta vaikuta suuresti pitovoimaan eikä ole keskeinen tekijä tehtäessä päätöksiä alalta poistumisessa tai työpaikan vaihtoon liittyen. Pitovoiman kannalta keskeisimmiksi tekijöiksi nousevat työhyvinvointi ja johtaminen. Pitovoimatekijöistä korostuvat työhyvinvoin-tiin liittyvät asiat kuten työssä jaksaminen sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen tärkeys sekä fyysinen ja psyykkinen kuormitus.
Alan veto- ja pitovoimaa voidaan parantaa saattamalla palkkaus vastaamaan alan vaatimusten ja kuormittavuuden tasoa. Työhyvinvointiin panostamalla ja huolehtimalla työntekijöiden jaksamisesta saadaan aikaan pysyvyyttä. Johtamisessa tulee pyrkiä avoimeen, oikeudenmukaiseen ja arvostavaan tiedolla johtamiseen.