Etänä perehdyttäminen Ulkoasiainhallinnossa
Ohmero, Asta (2022)
Ohmero, Asta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910528
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten etätyö on vaikuttanut perehdyttämiseen Ulkoasiainhallinnossa. Vuonna 2019 alkaneen koronapandemian johdosta moni organisaatio, kuten myös Ulkoasiainhallinto, joutui siirtymään etätöihin ja työhön perehdyttäminen on pitänyt järjestää etäyhteyksien välityksellä. Tutkimuksessa tarkasteltiin perehdytettyjen kokemuksia etäperehdytyksistä.
Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli neljää aihetta: perehdyttämistä, työyhteisöön perehdyttämistä, etätyötä ja työyhteisöä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä käytänteet perehdytettävät olivat kokeneet toimiviksi ja mitkä epätoimiviksi etäperehdytysten aikana. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten hyvin perehdytettävät pääsivät osaksi työyhteisöä perehdytysten ollessa etänä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella.
Tutkimukseen valittiin 11 henkilöä, joilla perehdytys oli toteutettu täysin tai osittain etäyhteyksien välityksellä. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Ulkoasiainhallinnolle.
Tuloksista ilmeni, että etäperehdytykset oli toteutettu hyvin eri tavoin ja onnistuneet vaihtelevasti. Etäperehdytyksissä oli käytetty laajasti erilaisia digitaalisia apuvälineitä ja videoneuvottelualustat olivat tärkeimmässä roolissa. Perehdytysten järjestäminen etänä oli vaikuttanut negatiivisimmin työyhteisöön sisälle pääsyyn ja sosiaalisten suhteiden luomisessa oli ollut haasteita.
Kehitysehdotuksissa esiteltiin neljä kehityskohdetta. Etäperehdytyksissä voisi käyttää vielä entistä laajemmin digitaalisia apuvälineitä ja videoneuvotteluissa olisi tärkeää pitää kamerat päällä. Perehdyttäjän roolia täytyy vahvistaa ja perehdytysten suunnittelu etukäteen parantaa niiden laatua.
Opinnäytetyö tehtiin syksyn 2021 ja kevään 2022 välisenä aikana.
Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli neljää aihetta: perehdyttämistä, työyhteisöön perehdyttämistä, etätyötä ja työyhteisöä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä käytänteet perehdytettävät olivat kokeneet toimiviksi ja mitkä epätoimiviksi etäperehdytysten aikana. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten hyvin perehdytettävät pääsivät osaksi työyhteisöä perehdytysten ollessa etänä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella.
Tutkimukseen valittiin 11 henkilöä, joilla perehdytys oli toteutettu täysin tai osittain etäyhteyksien välityksellä. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Ulkoasiainhallinnolle.
Tuloksista ilmeni, että etäperehdytykset oli toteutettu hyvin eri tavoin ja onnistuneet vaihtelevasti. Etäperehdytyksissä oli käytetty laajasti erilaisia digitaalisia apuvälineitä ja videoneuvottelualustat olivat tärkeimmässä roolissa. Perehdytysten järjestäminen etänä oli vaikuttanut negatiivisimmin työyhteisöön sisälle pääsyyn ja sosiaalisten suhteiden luomisessa oli ollut haasteita.
Kehitysehdotuksissa esiteltiin neljä kehityskohdetta. Etäperehdytyksissä voisi käyttää vielä entistä laajemmin digitaalisia apuvälineitä ja videoneuvotteluissa olisi tärkeää pitää kamerat päällä. Perehdyttäjän roolia täytyy vahvistaa ja perehdytysten suunnittelu etukäteen parantaa niiden laatua.
Opinnäytetyö tehtiin syksyn 2021 ja kevään 2022 välisenä aikana.