Toisen asteen opiskelijan terveydenlukutaito : terveydenhoitajan kuvaamana
Valtanen, Charlotta (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010716
Tiivistelmä
Terveydenlukutaito vaikuttaa asianmukaisten terveysvalintojen tekemiseen ja terveyspäätöksiin. Riittävän hyvä terveydenlukutaito ohjaa yksilön toimintaa terveyttä edistävään suuntaan. Terveydenlukutaito kehittyy yksilön tietojen ja taitojen mukaan, jonka vuoksi terveydenlukutaitoon kannattaa panostaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata toisen asteen opiskelijan terveydenlukutaitoa. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda työkalu opiskelijan terveydenlukutaidon tason tunnistamiseen sekä terveydenlukutaidon varhaisen puheeksioton välineeksi.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallistuneet terveydenhoitajat (n = 6) toimivat Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson opiskeluterveydenhuollossa. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista tunnistettiin kolme terveydenlukutaidon tasoa, jotka vastasivat teoriaa. Perusterveydenlukutaidon taso ilmeni opiskelijan passiivisesti omaksumana terveystietona, mikä edusti heikointa terveydenlukutaidon tasoa. Toiminnallinen terveydenlukutaidon taso oli kehittyneempi, jolloin opiskelijan toiminnallisuus näyttäytyi pyrkimyksenä terveyden edistämiseen. Kriittinen terveydenlukutaidon taso oli korkein terveydenlukutaidon taso, joka näyttäytyi opiskelijan kykynä arvioida terveystietoa kriittisesti.
Tutkimustulokset kuvaavat konkreettisesti jokaista terveydenlukutaidon tasoa ja vahvistavat aiempia tutkimustuloksia. Uutena tietona tutkimustuloksista tunnistettiin toiminnallisen terveydenlukutaidon tason keskeisen tunnusmerkistön lisäksi toiminnallisen terveydenlukutaidon tason riskitekijä.
Tutkimustuloksista laadittiin työkalu opiskelijan terveydenlukutaidon tason tunnistamiseen. Työkaluun on koottu jokaisen terveydenlukutaidon tason keskeiset tunnusmerkit visuaalisuutta hyödyntäen. Työkalu soveltuu myös terveydenlukutaidon varhaisen puheeksioton välineeksi opiskeluterveydenhuoltoon. Health literacy influences making appropriate health choices and health decisions. Sufficient health literacy guides an individual's actions in a health-promoting direction. Health literacy develops according to an individual's knowledge and skills, which is why it is worth investing in health literacy. The purpose of this thesis was to describe secondary school students health literacy skills. The aim of the study was to create a tool for identifying a student's level of health literacy and as a tool for early speaking of health literacy.
The approach of the thesis was qualitative and the material was collected through thematic interviews. The nurses who participated in the interview (n = 6) work in student health care in Eastern Uusimaa and Kymenlaakso. The research material was analyzed by deductive content analysis.
The research identified three levels of health literacy, that corresponded to the theory. The level of basic health literacy was manifested in the health knowledge that the student passively assumed, which represented the weakest level of health literacy. The functional level of health literacy was more developed, so that the student's functionality appeared as an effort to promote health. The critical level of health literacy was the highest level of health literacy, that was demonstrated in the student’s ability to critically evaluate health knowledge.
The research results concretely describe each level of health literacy and confirm previous research findings. In addition to the key characteristics of the level of functional health literacy, a risk factor for the level of functional health literacy was identified as new information from the research results.
From the research results, a tool was developed to identify the level of the student's health literacy skills. The tool brings together the key characteristics of each level of health literacy using visuals. The tool is also suitable as a tool for early speaking of health literacy in student health care.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluun osallistuneet terveydenhoitajat (n = 6) toimivat Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson opiskeluterveydenhuollossa. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista tunnistettiin kolme terveydenlukutaidon tasoa, jotka vastasivat teoriaa. Perusterveydenlukutaidon taso ilmeni opiskelijan passiivisesti omaksumana terveystietona, mikä edusti heikointa terveydenlukutaidon tasoa. Toiminnallinen terveydenlukutaidon taso oli kehittyneempi, jolloin opiskelijan toiminnallisuus näyttäytyi pyrkimyksenä terveyden edistämiseen. Kriittinen terveydenlukutaidon taso oli korkein terveydenlukutaidon taso, joka näyttäytyi opiskelijan kykynä arvioida terveystietoa kriittisesti.
Tutkimustulokset kuvaavat konkreettisesti jokaista terveydenlukutaidon tasoa ja vahvistavat aiempia tutkimustuloksia. Uutena tietona tutkimustuloksista tunnistettiin toiminnallisen terveydenlukutaidon tason keskeisen tunnusmerkistön lisäksi toiminnallisen terveydenlukutaidon tason riskitekijä.
Tutkimustuloksista laadittiin työkalu opiskelijan terveydenlukutaidon tason tunnistamiseen. Työkaluun on koottu jokaisen terveydenlukutaidon tason keskeiset tunnusmerkit visuaalisuutta hyödyntäen. Työkalu soveltuu myös terveydenlukutaidon varhaisen puheeksioton välineeksi opiskeluterveydenhuoltoon.
The approach of the thesis was qualitative and the material was collected through thematic interviews. The nurses who participated in the interview (n = 6) work in student health care in Eastern Uusimaa and Kymenlaakso. The research material was analyzed by deductive content analysis.
The research identified three levels of health literacy, that corresponded to the theory. The level of basic health literacy was manifested in the health knowledge that the student passively assumed, which represented the weakest level of health literacy. The functional level of health literacy was more developed, so that the student's functionality appeared as an effort to promote health. The critical level of health literacy was the highest level of health literacy, that was demonstrated in the student’s ability to critically evaluate health knowledge.
The research results concretely describe each level of health literacy and confirm previous research findings. In addition to the key characteristics of the level of functional health literacy, a risk factor for the level of functional health literacy was identified as new information from the research results.
From the research results, a tool was developed to identify the level of the student's health literacy skills. The tool brings together the key characteristics of each level of health literacy using visuals. The tool is also suitable as a tool for early speaking of health literacy in student health care.