Mediakäyttäytymisen vaikutukset lapsen hyvinvointiin
Levoska, Anna; Pitkänen, Sara (2022)
Levoska, Anna
Pitkänen, Sara
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211017
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on media ja sen aiheuttamat vaikutukset lasten
hyvinvointiin. Tutkimuskysymykset vastaavat siihen, miten mediakäyttäytyminen vaikuttaa lasten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Nykyaikana aihe on paljon keskustelua ja huomiota herättävä, mutta silti toiminnan muutosta ei ole nähtävissä. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä sekä ammattilaisten ja alaa opiskelevien että vanhempien ja muuten asiasta kiinnostuneiden tietämystä mediakäyttäytymisen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhdestä väitöskirjasta ja kolmesta pro gradu -tutkielmasta sekä kandidaatin työstä. Lisäksi tietoa on koottu neljästä e-kirjasta ja yhdeksästä asiantuntijoiden tutkimusartikkelista. Tutkimusten tulokset on analysoitu käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Tuloksista ilmenee, että lasten mediankäytöllä on vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksissa ilmeni vaikutuksia lasten ylipainoon, motoriseen kehitykseen, uniongelmiin, päänsärkyyn, tuki- ja liikuntaelinoireisiin sekä silmien oireisiin. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä näkyivät keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus, äkkipikaisuus, mielialan muutokset ja vaikeudet itsesäätelyssä. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat kasvotusten käytävän sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen ja yhteisen ajanvieton vähentyminen läheisten kanssa.
Digitalisaatio ja media muuttuvat ja laajenevat jatkuvasti, joten aihe vaatii jatkuvaa tarkastelua ja uusia tutkimuksia. Nykypäivän lapset kasvavat medialaitteiden parissa ja oppivat varhain käyttämään niitä. Jatkossa voisi tutkia jokaista hyvinvoinnin osa-aluetta erillisinä tutkimuksina ja koota nämä sitten yhteen. Lisäksi Covid-19-pandemian aikana syntyneitä mediakäyttäytymisen
muutoksia ja sen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olisi aiheellista tutkia enemmän. Jatkotutkimuksissa voisi huomioida lasten vanhemmat, varhaiskasvatuksen henkilökunnan, opettajat sekä terveydenhoitajaopiskelijat pohtimalla, kuinka heille saisi ohjattua tietoa mediakasvatukseen liittyen. Näin pystyttäisiin vaikuttamaan lasten terveyteen ja hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi varhaisessa vaiheessa.
hyvinvointiin. Tutkimuskysymykset vastaavat siihen, miten mediakäyttäytyminen vaikuttaa lasten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Nykyaikana aihe on paljon keskustelua ja huomiota herättävä, mutta silti toiminnan muutosta ei ole nähtävissä. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä sekä ammattilaisten ja alaa opiskelevien että vanhempien ja muuten asiasta kiinnostuneiden tietämystä mediakäyttäytymisen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu yhdestä väitöskirjasta ja kolmesta pro gradu -tutkielmasta sekä kandidaatin työstä. Lisäksi tietoa on koottu neljästä e-kirjasta ja yhdeksästä asiantuntijoiden tutkimusartikkelista. Tutkimusten tulokset on analysoitu käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Tuloksista ilmenee, että lasten mediankäytöllä on vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksissa ilmeni vaikutuksia lasten ylipainoon, motoriseen kehitykseen, uniongelmiin, päänsärkyyn, tuki- ja liikuntaelinoireisiin sekä silmien oireisiin. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä näkyivät keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus, äkkipikaisuus, mielialan muutokset ja vaikeudet itsesäätelyssä. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat kasvotusten käytävän sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen ja yhteisen ajanvieton vähentyminen läheisten kanssa.
Digitalisaatio ja media muuttuvat ja laajenevat jatkuvasti, joten aihe vaatii jatkuvaa tarkastelua ja uusia tutkimuksia. Nykypäivän lapset kasvavat medialaitteiden parissa ja oppivat varhain käyttämään niitä. Jatkossa voisi tutkia jokaista hyvinvoinnin osa-aluetta erillisinä tutkimuksina ja koota nämä sitten yhteen. Lisäksi Covid-19-pandemian aikana syntyneitä mediakäyttäytymisen
muutoksia ja sen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olisi aiheellista tutkia enemmän. Jatkotutkimuksissa voisi huomioida lasten vanhemmat, varhaiskasvatuksen henkilökunnan, opettajat sekä terveydenhoitajaopiskelijat pohtimalla, kuinka heille saisi ohjattua tietoa mediakasvatukseen liittyen. Näin pystyttäisiin vaikuttamaan lasten terveyteen ja hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi varhaisessa vaiheessa.